Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Viljapohjaiselle bietanolin tuotannolle edellytykset olemassa

Työ- ja elinkeinoministeriö

Viljapohjaiselle bietanolin tuotannolle edellytykset olemassa

Julkaistu: 05.02.2010 klo 10:33
Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö

Selvitysmies Esa Härmälä toteaa, että valtiolla on ympä­ristö-, energia-, teollisuus- ja maatalous­po­liit­tiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotan­non käynnistymistä Suomessa, että mikäli halukkaita yrityksiä löytyy. - Yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä; niiden tulee todis­taa uskonsa kilpailukykyynsä tällä varsin haastavalla toimialalla järjestämällä itse hank­keiden pää­asi­allinen rahoitus, Härmälä korostaa. Härmälän mukaan hankkeiden takana tulisi olla vahvat teolliset toimijat.

Selvitysmies Esa Härmälä toteaa, että valtiolla on ympä­ristö-, energia-, teollisuus- ja maatalous­po­liit­tiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotan­non käynnistymistä Suomessa, että mikäli halukkaita yrityksiä löytyy. - Yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä; niiden tulee todis­taa uskonsa kilpailukykyynsä tällä varsin haastavalla toimialalla järjestämällä itse hank­keiden pää­asi­allinen rahoitus, Härmälä korostaa. Härmälän mukaan hankkeiden takana tulisi olla vahvat teolliset toimijat.

- Härmälän raportti osoittaa, että Suomessa on tietyin edellytyksin mahdollisuudet käynnistää bioetanolin tuotanto. Raaka-ainetta riittää. Tuotannon sivuvirroille, erityisesti rehuvalkuaiselle löytyy kysyntää. Selvityksen päätuotteelle, bioetanolille näyttäisi syntyvän kilpailukykyiset tuotantoedellytykset tietyin ehdoin, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

- Puollan Härmälän esittämien veroratkaisujen toteuttamista pikaisesti. Pidän yritystukilain mukaisten investointiavustusten myöntämistä mahdollisille investoinneille käyttökelpoisimpana keinona tarvittavien investointien tekemiseksi, ministeri Pekkarinen sanoo.

Härmälän arvion mukaan Suomeen mahtuisi enintään 2-3 mittavaa bioetanolia ja valku­ais­rehua valmistavaa laitosta. Niillä voitaisiin tuottaa ½-3/4 oletetusta bioetanolin käytöstä vuonna 2020. Viljan vientitarvetta vähennettäisiin tällöin runsaalla kolmanneksella, valku­ais­re­hun tuontitarve vähenisi kolmanneksella. Ensisijaisina mahdollisuuksina Härmälä pitää ole­massa olevan etanolikapasiteetin laajentamista Etelä-Pohjanmaalla ja uu­den laitoksen ra­ken­ta­mista Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan ja Lounais-Hämeen muo­dos­ta­malle maa­ta­lous­­alueelle. Teollinen logistiikka on laitoksen sijoituspaikalle keskeinen kriteeri.

Härmälä toteaa, että valtion keinovalikoimassa investointituki on ainoa väline, jolla nimenomaan kotimaisen tuotannon syntymistä voidaan edis­tää. Mahdollisuudet tuen antamiselle ovat kuiten­kin huo­not, koska erityistä energiatukea ei nykyehtojen (VN asetus1313/2007) mukaan voi myön­­tää viljapohjaiselle etanoli­tuotan­nol­le. Mi­käli valtio ha­luaa edis­tää tätä tuotantoa, säädös tu­lee Härmälän mukaan pikaisesti tarkistaa.

Myöskään yritysten kehittämistuki (laki 1336/2006) ei sovi bioetanolihankkeille, koska yri­tyk­set to­den­näköisesti ylittäisivät tämän pk-yrityksille tarkoitetun tuen liikevaihto­rajan (50 milj. ?/v). Tuki on myös alueellisesti porrastettu siten, että se ei suosi voimaperäi­simpiä vil­jan­vil­je­ly- ja kotieläinalueita. EU:n nk. kestävyyskriteeri on Härmälän mukaan täytettävissä ainakin Etelä- ja Länsi-Suomen ohran ja vehnän viljelyssä. Hän suosittelee, että Suomi käyttäisi samaa laskentakaavaa kriteerin täyttymistä laskettaessa kuin Ruotsi.

Nk. toisen sukupolven biopolttoainehankkeet Suomessa tähtäävät ensi­si­jai­sesti biodieselin tuo­tan­toon. Bensiiniä, johon bioetanolia sekoitetaan, käytetään Härmälän mukaan kuitenkin jat­kos­sa­kin huo­mattavat määrät eivätkä hankkeet siten syö toistensa mahdol­li­suuksia. Tuo­tan­to­kustan­nuksil­taan viljapohjainen bioetanoli on kilpailukykyistä toisen sukupolven polttoaineeseen ver­rattuna. Tilannetta sen kannalta kuitenkin vääristää toisen sukupolven saama korkeampi tuki, kun se voidaan laskea kaksinkertaisesti sekoitusvelvoitetta täytettäessä.

Härmälän mukaan kannattaisi tutkia viljaetanolilaitoksen ja toisen sukupolven biodiesel-lai­tok­sen rakentaminen samaan paikkaan. Etanolilaitos voisi tasaisesti hyödyntää diesel-laitok­sen hukka­läm­pöä. Lopputuotteiden laskennallinen bioenergiaosuus tällaisessa laitoskomp­lek­sissa olisi mil­tei 100 %.

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 5.11.2009 toimitusjohtaja Esa Härmälälle tehtäväksi laatia ar­vion siitä, onko Suomessa mahdollista ja taloudellisesti perusteltua käynnistää liikenne­polt­to­ai­neek­si käytettävän viljapohjaisen etanolin tuotantoa ottaen huomioon mm. biopoltto­ainei­den lisä­käy­tölle asetetut tavoitteet, EU:n asettamat kestävyysvaatimukset ja kotimaisen val­ku­ais­rehu­oma­va­rai­suuden lisääminen.

Viljapohjaisen etanoli tuontanto Suomessa (pdf) (351.6 KB)

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Esa Härmälä, EFMA, puh. +32 479 900 663 tai eha@efma.be

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs