Vesiosaamisen kysyntä kasvaa maailmalla – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö liiketoiminnan kasvun avain Suomelle
Vettä kierrättävien ja säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa voimakkaasti ja ruuantuotanto lisääntyy vesialueilla. Suomi voi tarjota kilpailukykyisiä ratkaisuja maailman haasteisiin, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä. Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on määritelty laajassa yhteistyössä. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä hyväksyi sinisen biotalouden tutkimusagendan 12. kesäkuuta.
Sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisagendan painopisteet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin vesi kytkeytyy vahvasti, ja joissa suomalaisilla yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Painopisteet ovat: 1) kestävä ruuantuotanto, 2) puhdas vesi ja sanitaatio, 3) edullinen ja puhdas energia, 4) monimuotoinen vesiympäristö, 5) ilmastonmuutoksen hillintä sekä 6) terveys ja hyvinvointi. Esimerkiksi puhdas vesi ja sanitaatio –teemassa tavoitteena on pitkällä aikavälillä löytää kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla lääkeainejäämät ja mikromuovit poistetaan jätevedestä. Lisäksi pyritään luomaan niin sanottu no water -sanitaatiokonsepti, joka mahdollistaa vesivessoista luopumisen. Lyhyellä aikajänteellä tavoitteena on kehittää muun muassa vettä säästäviä ja kierrättäviä teknologioita, jotta jätevettä syntyy vähemmän ja sitä voidaan käyttää uudelleen.
– Kun luonnonvaramme kytketään vesialan huippuosaamiseen ja teknologiaan, syntyy Suomeen ainutlaatuinen sinisen biotalouden kokonaisuus, jonka kansainvälisen liiketoiminnan potentiaali on valtava. Uudenlaisia yritysten ja julkisen sektorin testiympäristöjä on jo rakenteilla Mikkeliin, Varkauteen ja Laukaaseen. Mikkelissä luodaan kansainvälisesti kiinnostavaa veden käsittelyteknologiaa. Varkaudessa ja Laukaassa tähdätään puolestaan kalojen kiertovesikasvatuksen kehittämiseen, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
– Tehokas ja ilmastoystävällinen proteiinin tuotanto sekä vettä, energiaa ja ravinteita säästävät ja kierrättävät ratkaisut ovat tutkimusagendan painopisteitä. Panostamalla niiden tutkimus- ja kehitystyöhön vahvistamme Suomen asemaa kiertotalouden kärkimaana, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Jotta liiketoiminta kasvaa, tarvitaan yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja hallinnon määrätietoista yhteistyötä ja monialaisia kehitysympäristöjä. Pitkällä aikavälillä vaikuttavuutta syntyy, kun kansallista tutkimusta ja julkisia hankintoja suunnataan tavoitteellisesti, vaikutetaan EU:n rahoitusohjelmien ja strategioiden sisältöön sekä kansainväliseen päätöksentekoon. Juuri nyt Suomi osallistuu EU:n tutkimuksen puiteohjelman valmisteluun ja EU:n biotalousstrategian uudistamiseen.
Suomessa on monissa maakunnissa panostettu sinisen biotalouden eri teemoihin. Maa- ja metsätalousministeriö on jo käynnistänyt hallituksen kärkihankerahoituksella kokeiluhankkeita, joilla vauhditetaan vesialan klustereiden kansainvälistymistä. Hankkeissa edistetään myös vesistömatkailun uusia liiketoimintamalleja ja vesistöissä olevien ravinteiden ja energian kestävää hyödyntämistä. Kevään rahoitushaku painottui digitalisaatioon.
Agenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Strategiaa ovat työstäneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy.
Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda
Agenda julkaistaan myöhemmin suomeksi ja ruotsiksi MMM:n julkaisusarjassa.
Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla
Lisätietoja:
ministeri Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 516 2868, [email protected]
ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, [email protected]
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 202, [email protected]
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 411, [email protected]
