Valtion nuorisoneuvosto peräänkuuluttaa lisätoimia nuorten rokotekattavuuden lisäämiseksi. Neuvosto on huolestunut väärästä tiedosta ja rokotevastaisesta painostuksesta, jota on kohdistunut nuoriin. On tärkeää, että jokainen nuori ottaa molemmat rokotteet. Rokotuskattavuuden nostamisella edesautetaan vakavien tautitapausten vähenemistä sekä koronarajoitusten purkamista.
Rokotekattavuutta on nostettava tekemällä rokotteen ottaminen mahdollisimman helpoksi: rokotukset tulee tuoda sinne missä nuoret ovat, kuten kouluille ja oppilaitoksiin. Rokotuksiin liittyvien kysymysten ja pelkojen vähentäminen on myös tärkeää. Nuorilla on oltava mahdollisuus keskustella rokottamisesta oppilas- ja opiskelijahuollon henkilökunnan kanssa ennen rokotuspäätöksen tekemistä. Kunnissa tulee myös toimia sen eteen, että työn ja koulutuksen ulkopuolella ja haavoittuvassa asemassa olevat nuoret eivät jää rokotusten suhteen väliinputoajiksi.
Valtion nuorisoneuvosto on huolissaan koronarajoitusten vaikutuksista nuoriin. Nuorten työllisyys on rajoitusten myötä heikentynyt muita ikäryhmiä pahemmin, etäopetus on koettu raskaaksi ja monet nuoruuden avainkokemukset ovat jääneet kokematta. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä pidemmältä poikkeusaika on tuntunut. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan nuoret kokevat stressiä huomattavasti muuta väestöä enemmän. Opiskelijoiden kiinnittyminen korkeakouluyhteisöön on ollut vaikeaa kriisin aikana ja tilanne vaikuttaa pysyvän samanlaisena. Koronarajoitusten vaikutukset nuoriin ovat pitkäaikaisia ja nuoret tulevat tarvitsemaan tukea myös rajoitusten purkamisen jälkeen.
Rajoitukset ovat olleet perusteltuja ihmishenkien ja sairaalakapasiteetin varjelemiseksi. Koronarokotusten myötä tilanne on kuitenkin olennaisesti muuttunut. Riskiryhmät ja suurin osa työikäisistä on rokotettu kaksi kertaa, lähes kaikki halukkaat ovat voineet saada ensimmäisen rokotuksen. Kuolemantapausten ja sairaalahoidossa olevien määrä ei ole kasvanut enää suhteessa tartuntamääriin. Monet lääketieteen asiantuntijat ovatkin peränneet yhteiskunnallista keskustelua siitä, missä määrin rajoitustoimenpiteet ovat enää perusteltuja, kun koronavirus ei ole rokotusten ansiosta enää yhtä vaarallinen kuin aikaisemmin. Vaikka nuoret saavat koronarokotteen viimeisenä on koronatartunta kuitenkin heidän kohdallaan useimmiten oireeton tai lievä.
Neuvosto haluaa myös muistuttaa, että koronapassin valmistelussa on huomioitava se, että nuoret ovat saaneet rokotteen viimeisempänä ja alle 12-vuotiaat eivät rokotetta vielä voi saada. Passin käyttöönotto ei saa johtaa nuorten poissulkemiseen palveluista ja yhteiskunnasta.
Valtion nuorisoneuvosto on huolissaan rajoitusten negatiivisista vaikutuksista nuoriin. Pian on käsillä tilanne, jossa koronarajoitusten negatiiviset vaikutukset ovat yhteiskunnalle suurempia kuin itse taudin. Tällaisessa tilanteessa tulisi rajoituksia purkaa.
Elisa Gebhard
Puheenjohtaja
Valtion nuorisoneuvosto
0505751723
Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin.
Valtion nuorisoneuvoston lakisääteisinä tehtävinä ovat:
1) käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin;
2) tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi;
3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan;
4) antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista;
5) seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1