Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Työmarkkinaratkaisulla ei yksin kilpailukykyä korjata

Teknologiateollisuus ry

Työmarkkinaratkaisulla ei yksin kilpailukykyä korjata

Tiedote.
Julkaistu: 01.11.2013 klo 11:00
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko. Kasvu- ja työllisyyssopimus lieventää Suomen kilpailukykyongelmaa, mutta ei ratkaise sitä. Hallitukselta odotetaan marraskuussa rohkeita teollisuuspoliittisia päätöksiä.

Suhdannetilanne jatkuu heikkona. IMF:n ennuste lupaa euroalueelle vain prosentin kasvua ensi vuonna.

Uudet tilaukset sukelsivat

Teknologiateollisuudessa liikevaihdon laskusuunta jatkui kesällä. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta olivat heinä-syyskuussa selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä tilanteet poikkesivat huomattavasti toisistaan. Markkinatilanteen epävarmuuden jatkumisesta kertoo se, että tarjouspyyntöjen kehityksessä ei tapahtunut käännettä parempaan lokakuun aikana.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 24 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012 ja 23 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Yrityksistä 63 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen kesäkuun jälkeen, 31 prosenttia kasvaneen ja 6 prosenttia pysyneen ennallaan.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 10 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012 ja kahdeksan prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Yrityksistä 52 prosenttia raportoi tilauskannan vähentyneen kesäkuun jälkeen, 36 prosenttia kasvaneen ja 12 prosenttia pysyneen ennallaan.

- Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto supistuu tänä vuonna jopa 10 prosenttia viimevuotisesta ja on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2008, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä syyskuun lopussa noin kolme prosenttia eli 9 000 vähemmän kuin keskimäärin vuonna 2012. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 288 000, josta noin 15 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 320 000 ihmistä.

Kilpailukyvyn korjaamisella on kiire

Suomen viennistä valtaosa menee Eurooppaan, jonka talous toipuu hitaasti.

- Investoinneista kansamme kilpailevat maat, kuten Puola, Tsekki ja Viro, ovat jo päässeet kasvusta kiinni. Suomi sen sijaan ei investointikohteena kiinnosta. Kilpailukykymme korjaamisella on kiire. Odotukset ovatkin korkealla, kun hallitus marraskuussa kertoo, millaisia rakenteellisia ratkaisuja kestävyysvajeen korjaaminen vaatii, Turunen toteaa.

Turunen peräänkuuluttaa rohkeita, Suomen kilpailukykyä kohentavia päätöksiä. Esimerkkinä viisaasta päätöksestä hän mainitsee datakeskusten energiaverotuksen korjauksen, joka vaikutti heti myönteisesti. Se on tuomassa satojen miljoonien investoinnit Haminaan.

- Tällaisia ratkaisuja tarvitsemme lisää. Kun epäkohta huomataan, on oltava valmiutta muuttaa päätöksiä. Korjaavia liikkeitä odotamme erityisesti ympäristölainsäädännön kohdalla. Esimerkiksi päästökauppa on epäterve tapa hillitä ilmastonmuutosta. Se ajaa tuotantoa Suomesta maihin, joissa yritysten ympäristövastuu on heikompaa ja päästöt suurempia, Turunen sanoo.

Turunen odottaa hallitukselta päätöksiä, joilla tuetaan kilpailukykyä yritys- ja vientirahoituksen sekä t&k-, innovaatio- ja yliopistorahoituksen kautta. Tärkeää on toteuttaa ICT2015-työryhmän ehdotukset.

Yrityskohtaisuudella vauhtia uudistumiseen

Työllisyys- ja kasvusopimuksen laaja toteutuminen työmarkkinoilla lieventää Suomen kustannuskilpailukyvyn ongelmaa keskeisiin kilpailijamaihin nähden.

 - Ratkaisun avulla saadaan työvoimakustannusten nousua hillityksi. Työvoimakustannukset nousevat kuitenkin edelleen. Suomen työmarkkinoilla on laaja tarve uudistaa työehtoja ja lisätä joustavuutta yritystasolla. Alakohtaisissa soveltamisneuvotteluissa asia eteni yllättävän vähän. Pitkä sopimuskausi tulisikin hyödyntää tehokkaasti uudistusten valmistelussa, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa.

Alanko muistuttaa, että vain kilpailukykyiset yritykset saavat uusia tilauksia ja voivat tarjota työtä kannattavasti.

- Teknologiateollisuudessa avoin yrityskohtainen palkkamalli on ensisijainen vaihtoehto. Sopimuksella luotiin aiempaa paremmat mahdollisuudet yhdistää tes-ratkaisu yrityskohtaiseen palkkapolitiikkaan. Näin voidaan ottaa huomioon yritysten taloudellisen tilanteen väliset erot. Tämä on paras tapa turvata työpaikkoja, Alanko painottaa.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444

varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. 040 502 6411

pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469

 

Liitetiedostot

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 55 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs