Pressmeddelande på svenska nedan. 

**

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen

Kelassa seurataan työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrien ja väestöosuuksien kehitystä. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrissä pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2021.

Vuoden 2021 lopussa yhteensä 7 598 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Saman ikäisestä väestöstä se on 1,39 prosenttia. Vuonna 2020 vastaava lukumäärä oli 7 750 ja väestöosuus 1,42 prosenttia. Alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2021 lopussa 25 299 (väestöosuus 2,01 prosenttia) ja vuoden 2020 lopussa 25 467 (väestöosuus 2,03 prosenttia).

”Käänne laskuun näkyy erityisesti kaikista nuorimmassa, 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoteen 2020 verrattuna vähenemistä on viime vuonna tapahtunut mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä”, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö Kelasta.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrän kääntyminen laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin on mielenkiintoinen havainto. On tärkeää seurata, jatkuuko kehitys samansuuntaisena. Lisäksi on syytä pohtia, mitkä eri tekijät voivat vaikuttaa nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kehitykseen.

”Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen on viime vuosina helpotettu lakimuutoksilla ja yhä useampi nuori on myös ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Tämäkin voi osaltaan selittää kehitystä nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä”, toteaa tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (F00-F99). Erityisesti kaikista nuorimmilla, 16–24-vuotiailla, yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään. Vuonna 2021 yhteensä 3 387 alle 25-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.

Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa lisääntyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2021 yhteensä 3 197 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32-F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 371.

Lue aiempi kirjoitus aiheesta Kelan tutkimusblogissa: ”Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä”

Lisätietoja:

Karoliina Koskenvuo

tutkimuspäällikkö, Kela

puh. 020 634 1355

[email protected]

**

År 2021 minskade antalet unga med sjukpension för första gången på tjugo år

FPA följer kontinuerligt utvecklingen av antalet unga personer med sjukpension och deras andel av befolkningen. Antalet unga som har sjukpension har länge ökat, men år 2021 upphörde ökningen och antalet mottagare började minska.

I slutet av år 2021 fick sammanlagt 7 598 unga i åldern 16–24 år sjukpension eller tidsbundet rehabiliteringsstöd. Av hela befolkningen i samma ålder var detta 1,39 procent. År 2020 var motsvarande antal 7 750 och andelen av befolkningen 1,42 procent. Antalet mottagare av sjukpension under 35 år var 25 299 i slutet av 2021 (befolkningsandel 2,01 procent) och i slutet av 2020 var antalet 25 467 (befolkningsandel 2,03 procent).

”Vändningen nedåt syns särskilt i den yngsta åldersgruppen, dvs. 16–24-åringarna. Jämfört med 2020 har det i fjol skett en minskning i antalet unga som får sjukpension på grund av förstämningssyndrom, schizofreni, neuroser och psykosomatiska störningar”, berättar statistikexpert Reeta Pösö från FPA.

Det är en intressant iakttagelse att antalet unga som har sjukpension börjat minska för första gången på många år. Det är viktigt att följa om utvecklingen fortsätter i samma riktning. Man borde också se närmare på vilka faktorer som kan påverka sjukpensioneringarna bland unga.

”Lagändringar under de senaste åren har gjort att unga har fått bättre möjligheter att få yrkesinriktad rehabilitering och allt fler unga har också fått tillgång till FPA:s rehabiliteringsförmåner. Också det här kan delvis förklara utvecklingen av antalet unga med sjukpension”, förklarar Karoliina Koskenvuo, forskningschef vid FPA.

Psykisk utvecklingsstörning den vanligaste orsaken till sjukpension bland unga

Unga personer får oftast sjukpension på grund av psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar (F00–F99). Särskilt bland de allra yngsta, dvs. 16–24-åringarna, är den vanligaste orsaken till sjukpension en psykisk utvecklingsstörning, som hör till sjukdomsgruppen psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar. År 2021 fick sammanlagt 3 387 unga under 25 år sjukpension på grund av en psykisk utvecklingsstörning.

I åldern 30–40 år blir depression en vanligare orsak till sjukpension. År 2021 fick sammanlagt 3 197 personer i åldern 25–34 år sjukpension på grund av förstämningssyndrom. Av dem fick 2 371 personer sjukpension på grund av depression (F32–F33).

Läs också FPA:s forskningsblogg (på finska): ”Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä”

Mer information:

Karoliina Koskenvuo

forskningschef, FPA

tfn 020 634 1355

[email protected]