"Tulossa historian suurin työvoiman pakkosiirto" - Maakuntauudistuksen myötä yhtiörakenteet lisääntyvät

Maakuntauudistus lisäisi toteutuessaan julkiselle sektorille huomattavasti uusia yhtiörakenteita palveluiden tuottajiksi. Kuka on isäntä ja kuka on renki? Mistä alkaa iltalypsy, kun itse maakunnan ja yhtiöiden rahat loppuvat? Kuka vastaa henkilöstöstä ja palveluiden tuottamisesta kansalaisille muutostilanteissa, jotka eivät tule loppumaan tähän?

 ”Sote – ja maakuntauudistuksesta puhutaan maamme suurimpana hallinnollisena uudistuksena kautta historian. Toteutuessaan tuo uudistus tulee koskettamaan yli 200 000 työntekijää, jotka tällä hetkellä työskentelevät kuntien, kuntayhtymien ja valtion tehtävissä. Muutoksissa on kyse siis oikeasti ihmisistä ja heidän tehtävistään, vaikka puhutaan vain hallinnosta”.

 Lainaus on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n tiedotteesta marraskuulta 2016, eli 1,5 vuotta sitten! Työntekijäjärjestöt ovat yrittäneet koko uudistustyöskentelyn ajan saattaa päättäjien ja tiedostusvälineiden tietoon tosiasioita henkilöstön asemasta.

Iso osa henkilöstöstä joutuu siirtymään erilaisiin yhtiörakenteisiin

Samassa järjestömme tiedotteessa todettiin myös: ”Uudistuksen edetessä on julkisen sektorin toimien yhtiöittäminen saanut uutta vauhtia. Tulevaisuudessa julkisia palveluita kilpailutetaan vielä enemmän kuin nyt. Työntekijät joutuvat jatkossa elämään jatkuvissa 3-4 vuoden pätkätöissä. Koskaan ei voi olla varma miten oma työnantajayhtiö pärjää seuraavassa kilpailutuksessa ja saako pitää työpaikkansa. Kaupungeissa, jossa yhtiörakenteet ovat olleet pidempään käytäntönä, on nähtävissä kilpailutusten yhteydessä myös työehtosopimusten shoppailua, jolla halutaan ajaa työvoimakustannukset mahdollisimman alas.” Kaikki tuo on jo toteutunut ja nyt tiedämme, että jos maakuntauudistus toteutuu, iso osa henkilöstöstä joutuu erilaisiin maakunnan omistamiin tai muihin yhtiörakenteisiin.

Muutokset koskevat myös laajasti kuntien teknistä henkilöstöä

Jokaisen työpanos on tärkeä, mutta tässä uudistuksessa niin medialta kuin päättäjiltäkin se on jäänyt näkemättä. Iso osa siirtyvästä henkilöstöstä on sote-henkilöstöä, mutta kunnista ja valtiolta siirtyy paljon myös teknisen sektorin henkilöstöä, jotka ovat aikaisemmin olleet vastaamassa esim. sote-kiinteistöiden suunnittelusta ja kunnossapidosta. Ruokahuolto ja muut tukipalvelutkaan eivät toimi ilman työntekijöitä, jotka siirtyvät uudistuksen toteutuessa pois peruskunnista. Yksi selkeä siirtyvä ryhmä on ympäristöterveydenhuolto, joka näin irtaannutetaan muista viranomaispalveluista.  Näiden ihmisten olemassaolo ja osaaminen on täysin unohdettu.

Palkkaharmonisaatio ei ole ”pikku juttu”

Hoitohenkilöstö on määrällisesti isoin ryhmä, joka siirtyy soteen.  Teknisen henkilöstön palkkaerot maakunnan sisällä eri paikkakuntien välillä ovat kuitenkin suurimmat. Kunnista ja valtiolta siirtyvän teknisen henkilöstön palkkaerot ovat myös sitä luokkaa, joihin jopa jotkut poliitikot ovat palkkaharmonisaatiota miettiessään heränneet.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja

Sari Estilä

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

[email protected]

045 310 6797