Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voiman tiedotustilaisuudessa 3.12.2008

Windfall on kohtuuton

Windfall-vero on kohtuuton, eikä se millään muotoa kuulu avoimeen markkinatalouteen. Se on myös ristiriidassa päästökaupan tavoitteiden kanssa. Vuodesta 1990 Pohjolan Voima on käynnistänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa 5,5 miljardin euron voimalaitoshankkeet. Olemme rakentaneet 80 prosenttia Suomen uudesta biosähkökapasiteetista ja täyttäneet näin ydinvoimapäätöksen liittyvät "risupakettivelvoitteet". Valmistelemme parhaillaan kahdeksaa merkittävää hanketta ydin-, bio-, tuuli- ja vesivoiman lisäämiseksi. Näemme erittäin epäoikeudenmukaisena, jos meitä rangaistaisiin lisäveroilla ja vietäisiin näin edellytykset jatkoinvestointeihin. Se johtaisi sähkön tarjonnan niukkuuteen ja hintojen nousuun.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa tulee täydentää poistuvan kapasiteetin tehoarviolla

Strategiassa hallitus toteaa, että uutta kapasiteettia tarvitaan 2000 MW ja että "lisäksi tulee varautua korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhaa kapasiteettia." Strategiaan tulisi eduskuntakäsittelyssä sisällyttää arvio poistuvasta kapasiteetista. Arvio on välttämätön, kun käsitellään periaatepäätöshakemuksia lisäydinvoiman rakentamisesta. Pohjolan Voiman arvion mukaan poistuvaa tai varatehoksi siirtyvää kapasiteettia on noin 3000 MW vuoteen 2020 mennessä.

Lähiajan tehonriittävyys pitää varmistaa

Suomessa uudehkon tehoreservilain sääntöjä ollaan uudistamassa. Lain tavoite on varmistaa, että poistumisuhan alla olevaa kapasiteettia on riittävästi käytettävissä poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten tuontihäiriöiden aikana. Pohjolan Voima on ainoa yhtiö, jonka laitoksia on lain piirissä. Järjestelmää tulisikin kehittää houkuttelevammaksi ja varmistaa riittävä tarjonta. Maksuista pääosa tulisi kohdistaa tuonnille, koska varatehon avulla varmistetaan mahdolliset tuontihäiriöt.

Ikääntyvien lauhdelaitosten toimintaedellytykset pitää turvata myös v. 2016 jälkeen

Suomella on edessään neljä kriittistä talvea sähkön riittävyyden kannalta. Tilanne helpottuu väliaikaisesti OL3 valmistumisen jälkeen, mutta vain muutamaksi vuodeksi. IPPC-direktiiviehdotuksessa hiililauhdelaitoksen päästöraja-arvot kiristyvät 2016. Näihin rajoihin pääseminen edellyttäisi kalliita investointeja ikääntyviin, elinkaarensa loppupäässä oleviin voimalaitoksiin. Siksi ne todennäköisesti siirtyvät vaiheittain käyntirajoitteisiksi varateholaitoksiksi, jolloin päästörajat olisivat lievemmät. Laitosten käyntivalmiuden säilyttäminen on mahdollista vain, jos Suomessa on toimiva tehoreservijärjestelmä, jossa maksut on kohdistettu oikeudenmukaisesti.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy, 09 - 69306500