Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Tenon kalastusta rajoitetaan, jotta joessa riittää lohia myös tulevaisuudessa

Maa- ja metsätalousministeriö

Tenon kalastusta rajoitetaan, jotta joessa riittää lohia myös tulevaisuudessa

Tiedote.
Julkaistu: 29.09.2016 klo 14:00
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Tenon kalastussopimus on etenemässä allekirjoitusvaiheeseen. Hallitus päätti tänään esittää, että tasavallan presidentti valtuuttaisi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion allekirjoittamaan Suomen ja Norjan välisen kalastussopimuksen. Sopimuksesta saatiin neuvottelutulos Suomen ja Norjan välillä kesäkuussa. Jos presidentti antaa valtuutuksen, sopimus allekirjoitetaan huomenna 30.9., jolloin lähtee myös lausunnoille sopimuksen voimaansaattamislaki.

Esitys kalastussopimukseksi oli lausunnolla heinäkuun. Esitys keräsi kritiikkiä erityisesti paikallisilta tahoilta, mutta lausunnoissa myös tunnistettiin Tenon lohikantojen elvytystarpeet. Allekirjoitettu sopimus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn viimeistään marraskuussa.

Lausuntojen perusteella sopimusta tarkennettiin niin, että kalastusta koskevat määräykset eivät voi olla rajajokiosuutta lievempiä Norjalle kuuluvalla Tenon alaosalla ja tehtiin joitakin muita teknisiä tarkennuksia. Lausuntoja on otettu huomioon myös uuden sopimuksen voimaansaattamislaissa. Hyvin erityyppisten intressien yhteensovittaminen arvioidaan viime kädessä eduskuntakäsittelyssä.

– Tenojoen kalastusta on rajoitettava, jotta lohikannat saadaan kestävälle tasolle. Haluamme varmistaa, että kalastettavaa riittää myös tulevaisuudessa, toteaa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.

Paremmat mahdollisuudet lohikantojen hoitoon ja kestävään kalastukseen

Hankalien ja monipolvisten neuvottelujen tuloksena syntyi nykyaikainen kalastussopimus, jossa sovitetaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet. Lohikantojen suojelun ja hoidon lisäksi on keskeistä huolehtia myös saamelaisesta kalastuskulttuurista, kalastusoikeuden haltijoiden asemasta sekä kalastukseen liittyvästä matkailusta.  Nämä intressit ovat osoittautuneet neuvottelujen kuluessa osin vastakkaisiksikin.

Rajoitusten tavoitteena on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia. Rajoitusten kohdentamisessa on hyödynnetty tutkimustietoa Tenon eri lohikantojen nousuajankohdista. Kudulle pääsevien emokalojen määrää halutaan lisätä.

Uusi kalastussopimus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lohikantojen hoitoon ja kestävään kalastukseen.  Kalastusmääräyksiä voidaan muuttaa joustavasti lohikantojen tilan mukaisesti. Lähivuosina lohikantoja on tarvetta elvyttää erikseen sitä varten tehtävän elvytyssuunnitelman mukaisesti. Nyt sovittujen kalastusmääräysten vaikutusta on syytä tarkastella perusteellisesti ja tarvittaessa muokata määräyksiä, kun niitä on sovellettu pari vuotta käytäntöön. Tätä varten perustetaan seurantaryhmä, jonka kokoonpanossa tulee olemaan muun muassa osakaskuntien ja saamelaiskäräjien edustajat.

Uusi kalastussopimus mahdollistaa Tenon lohikantojen hoitamisen aiempaa paremmin kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon meri, Tenojoen pääuoma ja sivujoet.  Lohikantoihin voidaan parhaiten vaikuttaa säätämällä kalastusta näissä kaikissa kohdissa. Pohjois-Atlantilla avomerikalastus on saatu loppumaan kansainvälisellä sopimuksella jo useampi vuosikymmen sitten, millä on suuri merkitys Tenon lohikannoille. Lohenkalastusta on myös vähennetty Norjan rannikolla.

Uudet säännökset lyhentävät kalastuskautta molemmista päistä. Samalla myös joelle myytävien turistilupien määrä vähenee. Jatkossa suomalaisten kalastajien on mahdollista ostaa lupia sekä Suomen että Norjan kiintiöistä. Luvanmyyntijärjestelmiä ollaan kehittämässä sähköisiksi, jolloin lupien osto helpottuu ja niitä on mahdollista varata etukäteen.

Lohikantojen odotetaan elpyvän runsaassa kymmenessä vuodessa

Saamelaiskulttuuria pyritään suojaamaan kalastussäännössä siten, että edelleen sallitaan perinteisten pyydysten, kuten patojen sekä kulkutus- ja seisovien verkkojen käyttö, vaikkakin rajoitetusti, sekä rajataan niiden käyttö asuinpaikkaperiaatteen mukaisesti paikallisille kalastusoikeuden omistajille.  On arvioitu, että uusilla kalastusmääräyksillä heikot lohikannat Tenojoen yläjuoksulla pystyvät elpymään kestävälle tasolle kahden lohisukupolven eli runsaan kymmenen vuoden kuluessa.

Yhdessä norjalaisten kanssa selvitetään myös mahdollisuutta täydentää lohikantojen seurantaa Tenon pääuomaan sijoitettavalla kaikuluotauslaskennalla. Vastaava menetelmä on käytössä myös Tornionjoella ja Simojoella. Nousevien lohien lukumäärää lasketaan jo samalla tavoin sekä videoimalla ja sukeltamalla muutamissa Tenon sivujoissa.  Tornionjoki antaa muutenkin hyvän esimerkin siitä, miten lohikannat reagoivat kalastuspaineen vähentämiseen lohen vaellusreitin varrella. Tornionjoella poikastuotanto on noussut voimakkaasti ja kalastettavaa riittää.

Valtioneuvoston istunnossa hyväksyttiin myös asiaa koskeva lausuma, jonka mukaan Tenojoen vesistön kalastussopimuksen toimeenpanossa ryhdytään toimiin Tenojoen kaikuluotausseurannan toteuttamiseksi, pyritään varmistamaan matkailukalastuslupien hyvä saatavuus molemmista maista ja perustetaan vaikutusten seurantaa varten seurantaryhmä, jossa on mukana mm. osakaskuntien ja Saamelaiskäräjien edustus.

•         MMM:n tiedote 30.6.2016: Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastuksesta 

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, tapio.hakaste(at)mmm.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs