LianaTech.fi
Suurin osa 18-29 –vuotiaista nuorista aikoo äänestää europarlamenttivaaleissa
Valtion nuorisoneuvoston tiedote
Suurin osa 18-29 –vuotiaista nuorista aikoo äänestää europarlamenttivaaleissa
Valtion nuorisoneuvoston tuoreen mielipidemittauksen mukaan 67,2% nuorista aikoo äänestää tulevissa europarlamenttivaaleissa. Naisten ja miesten äänestyskäyttäytymisessä ei ole juurikaan eroa. Sen sijaan koulutustausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen merkittävästi: äänestämässä aikovat käydä varsinkin korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sitä suorittamassa olevat (82,7 %) sekä ylioppilaat ja lukiolaiset (74,7 %). Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista tai sitä suorittamassa olevista vain 51,0 % aikoo käydä äänestämässä. Myös alueelliset erot korostuvat tutkimuksessa, ja pääkaupunkiseudulla vaikuttaa olevan eniten EU-vaaleissa äänestäviä (75,5%). Heistä, jotka mainitsivat äänestäneensä jotakin puoluetta eduskuntavaaleissa 2019, 75,5 % aikoo äänestävänsä myös europarlamenttivaaleissa ja 8,2 % ei aio äänestää. Heistä 16,3 % ei tiedä vielä, äänestääkö.
”Nuorten äänestyskäyttäytymisen eriytyminen näkyy selvästi tutkimuksessa, mutta todennäköisesti lopullisessa äänestystuloksessa se on vielä vahvempaa” kertoo yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistolta.
Puoluekannatuksessa suurimman kannatusprosentin saavuttaa Vihreä liitto (30,2 %), toiseksi suurimman Kansallinen Kokoomus (20,9 %) ja kolmanneksi suurimman Perussuomalaiset (14,6 %). Puolet nuorista (49,7 %) ei kuitenkaan osaa vielä nimetä puoluettaan.
”Näyttää siltä, että Vihreille tämän hetkinen poliittinen tilanne on kaikin puolin suotuisa. Kiintoisaa on myös vasemmistopuolueiden heikko kannatus, vaikka suurimalla eduskuntapuolueella SDP:llä on aikaisemminkin ollut vaikeuksia saavuttaa nuorta kohderyhmää. Niin sanottujen porvaripuolueiden menestys on yllättävän korkealla” toteaa Hanna Wass.
Suurimpia kynnyksiä äänestämiseen ovat oikean puolueen ja ehdokkaan löytäminen: äänestämättä jättävistä 76,1% kertoi, ettei löydä itselleen sopivaa ehdokasta. Äänestämättä jättämisessä on myös sukupuolieroja. Miehet perustelevat äänestämättömyyttään naisia useammin protestoinnilla ja periaatteilla sekä sillä, ettei kannata demokratiaa tai sillä, ettei yhden ihmisen äänellä ole vaikutusta.
”On sinänsä loogista, että ehdokkaat eivät ole nuorille tuttuja, sillä eduskuntavaalit ja tällä hetkellä käydyt hallitusneuvottelut vievät tilaa EU-vaalien konkreettisilta sisällöiltä” Wass kertoo.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy 23.4.-10.5.2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa haastateltiin 1505 18-29-vuotiasta nuorta ympäri Suomea. Puoluegallupin kysymys kysyttiin avoimena.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Tuomo Turja, Taloustutkimus Oy, +358 10 7585 11
Pääsihteeri Martti Rasa, Valtion nuorisoneuvosto, 02953 30291
Tietoa julkaisijasta
Valtion nuorisoneuvsto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.
Valtion nuorisoneuvoston lakisääteisinä tehtävinä ovat:
1) käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin;
2) tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi;
3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan;
4) antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista;
5) seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.
Keskeisinä välineinä valtion nuorisoneuvostolla ovat nuorten arvoja ja asenteita seuraavat Nuorisobarometri, nuorten hyvinvoinnin indikaattorit sekä muu tietotuotanto.
Valtion nuorisoneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuo nuorten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, arvioi nuorisopolitiikan toteutumista valtakunnallisesti, seuraa toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä sekä tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan.
