Suomen eläkkeiden riittävyys ja köyhien eläkeläisten määrä riippuvat määritelmistä ja mittaustavoista. Tutkimuksen mukaan eläkejärjestelmämme on kattava, mutta minimietuuksien taso ei ole täysin riittävä.
Suomalainen takuueläke suhteessa keskimääräiseen palkkatasoon on eurooppalaisessa vertailussa melko heikko. Työeläkkeiden taso puolestaan on verraten hyvä etenkin keski- ja suurituloisilla. Toisaalta Suomessa ei juuri ole kollektiivisesti työmarkkinoilla sovittuja lisäeläkkeitä, toisin kuin monissa muissa maissa.
Suomalaisista eläkeläisistä melko harva sanoo, ettei tule kunnolla toimeen eläkkeellään. Useimmissa maissa, joissa tuloköyhyys on vähäisempää kuin Suomessa, toimeentulovaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus on suurempi.
Suomessa eläkeläisten työssä käyminen on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa. Siksi eläkeläisten kokonaistulot suhteessa työikäisen väestön tuloihin jäävät Suomessa suhteellisen pieniksi.
– Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään julkisuudessa ristiriitaisia näkemyksiä. Ne voidaan määritellä monella eri tavalla, ja eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin, sanoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas.
– Aiemmin kansainvälisissä vertailuissa köyhyysraja oli 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta. Näin mitattuna suomalaisten eläkeläisten köyhyys oli vähäistä. Sittemmin rajaa on nostettu 60 ja jopa 70 prosenttiin, jolloin suomalaisten eläkeläisten köyhyys kasvaa varsin suureksi, Kangas sanoo.
Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? -tutkimus tarkastelee eri tapoja mitata eläkejärjestelmien tasoa ja eläkeläisten köyhyyttä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota.
Lisätietoja:
yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas, Kela, puh. 0400 261 158
Sähköposti: [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1