Sipilän hallitus turvaa maatalouden toimintaedellytykset hallituskauden loppuun saakka

Hallitus päätti vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessään turvata maatalouden toimintaedellytykset. Lisäksi edistetään elintarvikevientiä sekä panostetaan eläintautien ehkäisyssä tarvittavien tietojärjestelmien sekä Hyrrä-tietojärjestelmän kehittämiseen.

Maatalouden kannattavuutta parannetaan

Kuluvan vuoden budjettiriiheen valmistellaan esitys, jonka mukaan maatalouden vuoden 2019 luonnonhaittakorvausten maksaminen pidetään vuoden 2018 korvaustason mukaisina. Tämän arvioidaan vaativan 21,5 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tämä yhdessä kehysriihessä sovitun 10 miljoonan euron kanssa mahdollistaa luonnonhaittakorvausten säilymisen vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Asiasta päätettiin jo tässä vaiheessa, jotta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman muutosesityksen valmistelulle jää riittävästi aikaa.

­­– Hallituksen tekemä päätös luonnonhaittakorvauksen tason pitämisestä vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla tuo vakautta ja turvaa viljelijöille vaikeassa kannattavuustilanteessa. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että uuden ohjelmakauden valmistelussa pystytään tukitasot turvaamaan. Tuet luovat perustan kannattavalle maataloudelle. Kannattavuuden aito parantuminen edellyttää kuitenkin, että elintarvikemarkkinat toimivat reilulla tavalla. Reilumpia markkinoita edistävän elintarvikemarkkinalain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alusta, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hallitus päätti osoittaa 10 miljoonan euron lisämäärärahan siirrettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera). Lisäyksen jälkeen vuoden 2018 siirrot Makeraan olisivat hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 49 miljoonaa euroa.

– Makeran 10 miljoonan euron siirto on osa edellisen vuoden vaikean katovuoden hoitoa. Tällä päätöksellä palautetaan Makeraan se määräraha, joka budjettiteknisistä syistä lainattiin viime syksynä energiaveron palautukseen. Ylimääräinen energiaveron palautus maksetaan maatiloille syksyllä, energiaveron normaalin palautuksen yhteydessä, toteaa ministeri Leppä.

Elintarvikevientiä edistetään

Elintarvikkeiden vientiä edistäviin toimenpiteisiin sekä elintarvikeyritysten kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin kohdennetaan pääluokan sisäisenä siirtona 3,5 miljoonaa euroa. Näin turvataan ruokaviennin kasvua mahdollistavat toimet, kuten vientiselvitysten tekeminen uusiin vientimaihin sekä yritysten tukeminen myynnissä ja markkinoinnissa uusissa kohdemaissa.

Tietojärjestelmien kehittämiseen panostusta

Lisätalousarviossa osoitetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle noin 1,2 miljoonaa euroa eläinten terveyden hallinta (ELTE)-hankkeeseen. Sen tavoitteena on muun muassa varmistaa eläintautien ja lääkitsemisen hallintatoimien onnistuminen. Hyvä eläinten terveystilanne ja tehokas eläintautien ja eläinlääkkeiden käytön hallinta ovat tärkeitä ruokaturvan, ihmisten terveyden, kilpailukyvyn ja viennin kannalta.

Maaseutuvirastolle (Mavi) osoitetaan yhteensä 1,84 miljoonaa euroa yritys- ja rakennetukien verkkoasiointiin kehitettyyn Hyrrä-hankkeeseen sekä yhteisen eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää eläinvalvonnan prosesseja ja tiedonhallintaa sekä vähentää hallinnollista taakkaa.

Eviran ja Mavin (vuodesta 2019 lähtien Ruokaviraston) tietojärjestelmähankkeet ovat monivuotisia ja niiden jatkovuosien rahoitus osoitetaan tulevien vuosien talousarvioiden yhteydessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 16 2022, jukka.nummikoski(at)mmm.fi