Sata vuotta sitten: Tullimiehet vapautetaan armeijasta vahvasti aseistettuina

Sisällissodan jälkeisessä turvallisuustilanteessa Tullin rooli muuttui nopeasti. Salakuljetus rajoilla näytti saavan huolestuttavat mittasuhteet, ja pula tullimiehistä pahensi tilannetta. Yllättävää kyllä, tässä vaiheessa suurin huolenaihe ei ollut Venäjän raja, vaan Suomen ja Ruotsin välinen maa- ja meriraja.  

Sisällissodan puhjettua Suomeen oli helmikuussa 1918 palautettu asevelvollisuus. Kesällä määrättiin uusia kutsuntoja vuonna 1896 syntyneille miehille. Ruotsin vastaisen maarajan vt. tullitarkastaja Robert Rynö ilmoitti Helsinkiin elokuun 1918 lopulla, että jos hänen henkilökunnastaan kutsuttaisiin vielä lisää miehiä palvelukseen, rajan valvonta olisi suurissa vaikeuksissa. Tullimiespula pohjoisessa oli jo niin suuri, että useita rajanylityspaikkoja oli jouduttu jättämään vartioimatta. Vastaava ongelma oli myös Venäjän vastaisella rajalla. Niinpä Tullihallitus Rynön toiveen mukaisesti ehdotti senaatin sota-asiain toimituskunnalle, että tullivartijat voitaisiin vapauttaa sotapalveluksesta rauhan aikana.

Sota-asiain toimituskunta ilmoitti 10. syyskuuta 1918, että maarajojen tullivartiopaikkojen tullipäällysmiehet ja tullivartijat oli toistaiseksi vapautettu kutsunnoista ja asepalveluksesta. Tähän tarvittiin esimiehen todistus siitä, että henkilö oli rajavalvontatehtävässä.

Samaan aikaan Tullista itsestään oli tulossa selvästi aiempaa aseellisempi toimija. Heinäkuussa 1918 Tullihallitus oli saanut armeijan varastoista 150 kivääriä. Syyskuun alussa Tulli toivoi vielä toiset sata ja lisäksi vähintään 50 revolveria, ”niin pian mahdollista”.

Tullilaivojen miehistöt aseistettiin kivääreillä ja pistooleilla. Lisäksi Tullin höyrylaivoihin Suomi, Nordvakten, Vikingen ja Aallotar, sekä yhteen moottoriveneeseen asennettiin ”kuularuiskut” eli konekiväärit. 

Rannikoiden valvontaan Tulli toivoi puolustusvoimien takavarikoimia Venäjän armeijan moottoriveneitä. Samoin 20. syyskuuta 1918 pääesikunta antoi salaisen määräyksen uudesta valvontaosastosta, jolla oli oikeus saada Tullilta virka-apua ja päästä tullialusten matkaan. Syyskuussa 1918 ylivoimaisesti vaarallisimpana alueena pidettiin Pohjanmaan rannikkoa, josta salakuljetettiin elintarvikkeita Ruotsiin. Tämä pyrittiin estämään kaikin mahdollisin keinoin.

Sittemmin sota-asiaintoimituskunnan nimi muuttui sotaministeriöksi, ja myöhemmin puolustusministeriöksi.

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin.