Hallitus päätti eilisessä budjettiriihessään, että kertausharjoituksiin kutsutaan ensi vuonna 1.200 reserviläistä enemmän kuin kuluvana vuonna. Käytännössä tämän myötä kertausharjoituskutsun saa ensi vuonna noin 19.000 reserviläistä. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää kehityssuuntaa hyvänä mutta volyymia edelleen riittämättömänä.
- Kertausharjoitusmäärien kasvu on hyvä asia mutta pitää muistaa, että todellinen harjoitustarve on merkittävästi suurempi. Onhan sodan ajan vahvuutemme peräti 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Ensi vuonna heistä kutsutaan kertaamaan noin seitsemän prosenttia.
Tätä suurempi joukko reserviläisiä pitää vuosittain itse yllä omia sodan ajan taitojaan osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään koulutukseen. MPK:n kursseille ja muihin vapaaehtoistapahtumiin osallistuu vuositasolla keskimäärin 30.000 reserviläistä, joista noin kolmannes on sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.
- Reserviläisten laaja osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen kertoo suomalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta. Paljon näyttävämmin usein kuitenkin uutisoidaan siviilipalveluksen hakeutuvista henkilöistä ja sinne siirtyvistä reserviläisistä, joiden yhteenlaskettu määrä ei ole edes kymmentä prosenttia tästä.
Taustoittaa puheenjohtaja Ilpo Pohjola reserviläisten omaehtoisen kouluttautumisen suurta volyymia.
Lakimuutoksilla ja lisämäärärahoilla lisätään valmiutta
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen resursseja lisätään jo ensi vuonna. Valtion talousarvioesityksessä MPK:n ja muiden maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen esitetään käytettäväksi runsaat 4,8 miljoonaa euroa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin tänä vuonna. Taustalla on viime vaalikaudella tehty lakimuutos, jolla tiivistettiin Puolustusvoimien ja MPK:n välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli tehostaa lähinnä paikallisjoukkoihin sijoitettujen reserviläisten koulutusta.
Vastaavasti myös Puolustusvoimien organisaatiota vahvistetaan ensi vuonna 42 uudella viralla. Uudet tehtävät kohdistetaan mm. vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä henkilöstötarpeisiin, joilla tuetaan valmiuden ylläpitoa ja uusien suorituskykyjen rakentamista.
- Viime vaalikaudella tehdyillä lakimuutoksilla lisättiin puolustuksemme toimintakykyä nopeissa ja yllättävissä tilanteissa. Reserviläisliitto on tyytyväinen siihen, että nämä muutokset viedään loppuun saakka ja, että tarvittavat määrärahat on sisällytetty osin jo valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Kommentoi Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola hallituksen eilisen budjettiriihen päätöksiä.
Lisätietoja
Ilpo Pohjola
Puheenjohtaja
Reserviläisliitto
0400 182 700
[email protected]
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1