Rahoitus, strategiset tavoitteet ja geenivarat hallinneet neuvotteluja Nagoyassa

Viikon käynnissä ollutta biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokousta on hallinnut kolme tiiviisti toisiinsa liittyvää asiakokonaisuutta: strateginen suunnitelma, joka linjaa tulevat toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, niin sanottu geenivarapöytäkirja sekä rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kokous järjestetään Japanin Nagoyassa 18.–29.10.

Viikon käynnissä ollutta biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokousta on hallinnut kolme tiiviisti toisiinsa liittyvää asiakokonaisuutta: strateginen suunnitelma, joka linjaa tulevat toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, niin sanottu geenivarapöytäkirja sekä rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kokous järjestetään Japanin Nagoyassa 18.–29.10.

Sopimuksen rahoituksen suhteen odotuksissa ja tavoitteissa on suuria eroja. Kehittyvät maat pyrkivät siihen, että teollisuusmaat tekisivät Nagoyassa sitovan päätöksen rahoituksen merkittävästä lisäämisestä jo ennen kuin uusista strategisista tavoitteista sovitaan. Odotukset kohdistuvat etenkin Euroopan unioniin, joka haluaa arvioida resursseja uudelleen vasta sen jälkeen, kun tavoitteista on yhdessä sovittu. EU korostaa kaikkien maailman maiden vastuuta riittävistä resursseista. Se on myös painottanut toistuvasti olevansa jo nyt suurin kehitysmaiden luonnon monimuotoisuutta tukevien projektien rahoittaja.

Nagoyassa on käyty pitkiä neuvotteluja myös geenivaroista tehtävästä pöytäkirjasta. Sillä sovittaisiin periaatteista, joilla kasveista, eläimistä ja mikrobeista saatavia perintöaineksia kuten geenejä ja DNA:ta voidaan käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkateollisuudessa. Samalla linjattaisiin, miten geenivaroista saatavat hyödyt voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti ne omistavien ja niitä hyödyntävien tahojen välillä. Asia on hiertänyt etenkin kehittyviä maita, joiden rikkaita luonnonvaroja teollisuus on jo pitkään käyttänyt tuotekehittelyssään ilman, että maat ovat saaneet tästä korvausta.

”Neuvottelut ovat tähän mennessä sujuneet tuttuun tapaan: ensimmäisellä viikolla esitetään usein kärjekkäitäkin mielipiteitä, ja sitten osapuolet alkavat lähentyä toisiaan. Rahoitus ja strategiset tavoitteet tulevat todennäköisesti kulkemaan käsi kädessä kokouksen loppumetreille saakka. Geenivarat taas ovat kehittyvien maiden kannalta avainasemassa, joten siitä sopuun pääseminen on erittäin tärkeää”, toteaa Suomen delegaation puheenjohtajana ensimmäisen kokousviikon toiminut Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä.

Tänään alkavalla kokouksen toisella viikolla esillä on kolmen suuren kysymyksen jatkotyöstön ohella muun muassa suojelualuetyöohjelma. Linjausta odotetaan siitä, mikä prosentti maailman maa- ja vesialueista pitäisi suojella, jotta tärkeät elinympäristöt saataisiin turvattua. Kokouksen asialistalla pysyvät myös Suomelle tärkeät meri- ja sisävesiasiat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutos on noussut keskeiseksi teemaksi, jota on käsitelty useiden eri asiakokonaisuuden yhteydessä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki osallistuu korkean tason osuuteen, joka päättää kokouksen 27.–29.10. 

• Blogi Nagoyan biodiversiteettikokouksesta
  http://www.ymnagoyassa.blogspot.com/

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Ilkka Heikkinen, [email protected], puh. + 358 40 506 1172 (Japanissa, aikaero +6 tuntia)

Tiedottaja Katja Huumo, [email protected], [email protected], puh. +358 50 567 5381 (Japanissa)

Ympäristöneuvos Jussi Soramäki, [email protected], puh. 050 301 4721 (Helsingissä)