Pohjois-Karjalassa on jalkauduttu selvittämään, millaista kuntalaisia osallistavaa työtä kunnissa tehdään. Kolmen naisen kiertue kartoittaa kuntien jo nyt toteuttamia osallisuuden hyviä käytäntöjä ja samalla etsitään yhteistyön paikkoja kuntien ja maakunnan välillä. Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta vastaa osallisuustyön kartoituksesta, Heli Aalto Siun sotesta kerää tietoa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvästä tilanteesta ja Elina Pajula P-K:n Sosiaaliturvayhdistyksestä tutustuu kuntien järjestötoiminnan tilanteeseen.
- Maakuntauudistus ravistaa vanhoja rakenteita ja uskon, että tässä taitekohdassa monia asioita voidaan helpommin miettiä aivan puhtaalta pöydältä. Kunnissa sote-asiat eivät enää samalla tavalla kuormita kunnanjohtoa tai virkamiehiä, joten ihan jo ajallisestikin on helpompi miettiä kuntalaisten kuuntelemista, kun kuntaa kehitetään, Mannelin kertoo.
- Lähes kaikki Pohjois-Karjalan kunnat on nyt lokakuussa kierretty ja olemme löytäneet erittäin mielenkiintoisia toimintatapoja – repertuaari on laaja ja huomaa että vain mielikuvitus on rajana siinä, kuinka kuntalaiset voidaan ottaa mukaan.
- Kaikki lähtee tietysti kuntalaisten tavoittamisesta. Kunnanjohtajat ovat kertoneet, että tarvitaan kaikille avoimia tilaisuuksia, eräänlaisia matalan kynnyksen olohuoneita, joihin kuntalaiset voivat tulla. On erittäin yleistä, että järjestöillä on kunnissa vahva rooli kuntalaisten aktivoijana ja osallistajana. Lähes kaikki kunnat tukevat paikallisten järjestöjen toimintaa ja osa kunnista haluaa sitoa järjestöt toteuttamaan kuntastrategiaa.
- Kasvava piirre näyttää olevan myös se, että nykyaikaisen kunnanjohtajan tulee tehdä armotonta jalkatyötä kentällä. Kohdatakseen luontevasti kuntalaisia, hänen pitää osallistua perinteisten seminaarien lisäksi hirvipeijaisiin tai vaikka mopopoikien kokoontumisajoihin. Kuntalaista on kuunneltava herkällä korvalla niin huoltoasemalla, terveyskeskuksessa kuin pubissakin. Kunnanjohtajan lisäksi tätä jalkatyötä tekevät enenevässä määrin myös luottamushenkilöt ja virkamiehet.
Tohmajärvellä palautetta annettiin Hämärätorilla
Kuntalaisille voidaan tehdä kyselyjä esimerkiksi kunnan palvelutasosta tai kunnan strategiasta. Vastauksia saadaan mm. lomakkeella, jota jaetaan kunnan suosituimmassa tapahtumassa tai vaikka sanomalehdestä leikattavalla lomakkeella.
- Tohmajärvellä järjestettiin syyskuun lopulla Hämärätori-tapahtuma ja kannustimme siellä luottamushenkilöiden kanssa kuntalaisia antamaan palautetta kunnan palveluista. Saimme pitkälti päälle toistasataa lomaketta eli sikäli jalkautuminen oli onnistunut. Työstämme juuri kiivaasti kuntastrategiaa ja kuntalaisilta saatu palaute otetaan ehdottomasti huomioon. Meillä on vielä tätä varten erikseen järjestetty tilaisuudet yrittäjille ja järjestöille, kertoo Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.
- Oleellista on kysyä konkreettisia asioita, niihin on helppo vastata ja toisaalta viesti meille päättäjille on selvä.
- Tohmajärvellä kansalaisopiston rooli on merkittävä kaiken kansan liikuttajana. Järjestöjä meillä on mukava nippu ja monelle niistä kunta tarjoaa tiloja. Tällä hetkellä noin kymmenen järjestöä toimii myös työttömien työllistäjänä ja tästä meillä on saatu hyviä kokemuksia.
Osallisuustyöryhmä perustetaan petraamaan tiedonkulkua
Maakuntauudistuksessa osallisuuden merkitys korostuu. Tätä varten maakuntaan perustetaan lokakuussa osallisuustyöryhmä, johon kuuluu mm. maakuntaliiton, kuntien, järjestöjen, Siun soten, ELY:n, Järjestöasiain neuvottelukunnan ja kylien edustajat.
Osallisuustyön tavoitteena on vahvistaa eri toimijaryhmien äänten kuulumista uudistuksessa, tuoda näkyväksi osallisuustyön tekemistä sekä hyödyntää toimijoiden parhaita käytäntöjä ja synergiaetuja. Työryhmä pohtii työnsä aluksi, tarvitaanko Pohjois-Karjalaan erillistä suunnitelmaa tai strategiaa osallisuudesta.
Lisätietoja
osallisuusasiantuntija Maarita Mannelin p. 050 350 4927
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä. Tavoitteenamme on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella, tehdä töitä ja yrittää. Tehtäviämme ovat maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen.
Roolimme aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Toimitilamme ovat Joensuun vanhimmassa kivirakennuksessa, Pielisjoen linnassa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1