Pitkäaikainen ohjattu liikuntaharjoittelu auttaa lonkkamurtumapotilaita ja gerasteenisia ikääntyneitä enemmän kuin tavanomainen hoito

Lonkkamurtuman saanut tai gerasteeninen ikäihminen hyötyy enemmän pitkäaikaisesta liikuntaharjoittelusta fysioterapeutin kanssa kuin yleisesti käytössä olevasta hoidosta, kertoo tutkimus. Pitkäaikainen, vaikuttava hoito on myös kustannustehokasta.

Vuoden kestänyt, fysioterapeutin ohjaama liikuntaharjoittelu kahdesti viikossa vähensi gerastenian esiintyvyyttä lonkkamurtuman saaneilla yli 60 vuotiailla henkilöillä enemmän kuin useimmin käytössä oleva lyhyempi kuntoutus, ilmenee Kelan rahoittaman tutkimuksen tuoreesta raportista. Harjoittelu vähensi myös yli 65-vuotiaiden gerasteenisten henkilöiden kaatumispelkoa ja masennusoireita.

Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä alentaa ikääntyneen toimintakykyä ja siihen kuuluu muun muassa painon laskua, hitautta, uupumusta ja lihasheikkoutta.

– Jo aikaisemmat tutkimuksemme tulokset näyttivät, että pitkäkestoinen kuntoutus parantaa lonkkamurtumapotilaiden ja gerasteenisten ikäihmisten toimintakykyä enemmän kuin nykyisenkaltainen, lyhyempikestoinen kuntoutus. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tuloksiamme, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hankepäällikkö ja Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Paula Soukkio.

Nyt julkaistun raportin mukaan pitkäkestoinen kuntoutus parantaa gerasteenisten henkilöiden henkistä hyvinvointia.

Gerastenian vähentäminen on myös kustannustehokasta

Pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu osoittautui vaikuttavaksi myös sellaisille henkilöille, joilla gerastenia on edennyt pidemmälle. Gerasteenisilla henkilöillä on merkittävästi suuremmat sote-kustannukset kuin muilla.

– Liikuntaharjoittelu lieventää gerasteniaa, tukee toimintakykyä sekä vähentää masennusoireita ja sote-palveluiden käyttöä. Olisi siis paitsi inhimillisesti tärkeää, myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti järkevää kuntouttaa gerasteenisia tai lonkkamurtuman saaneita ikäihmisiä pidempiaikaisesti, sanoo LAB ammattikorkeakoulun tutkija ja Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Sara Suikkanen.

Muissakin tutkimushankkeen osatutkimuksissa on nähty, että pitkäaikainen kuntoutus vahvistaa arjessa selviytymistä ja toimintakykyä sekä lonkkamurtumapotilailla että gerasteenisilla henkilöillä. Lisäksi koeryhmään kuuluneet henkilöt myös käyttivät vähemmän muita sote-palveluita kuin verrokkiryhmä.

Ravitsemukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota

Tutkimuksessa selvitettiin myös, vaikuttiko pitkäkestoinen harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa henkilöiden ravitsemustilaan. Fysioterapeuttien antama lyhyt ravitsemusneuvonta ei ollut riittävän järjestelmällistä vaikuttaakseen ravitsemustilaan gerasteenisilla henkilöillä tai lonkkamurtumapotilaille.

– Gerasteeniset ikäihmiset ovat usein riskiravitsemuksen puolella. Ikääntyvien kuntoutukseen olisi tärkeä saada mukaan nykyistä systemaattisempaa ravitsemusneuvontaa, koska huono ravitsemus on merkittävä tekijä toimintakyvyn heikkenemisessä, mikä taas heikentää elämänlaatua ja lisää muiden sote-palveluiden tarvetta, sanoo Soukkio.

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli: Suikkanen, S., Soukkio, P., Kukkonen-Harjula, K., Kautiainen, H., & Hupli, M. (2022). Pitkäkestoinen, kotona tehtävä liikuntaharjoittelu lonkkamurtumapotilailla ja gerasteenisilla ikääntyneillä: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Kela.

Lisätietoja medialle

Sara Suikkanen
tutkija, LAB ammattikorkeakoulu
tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto
050 574 4570
[email protected]

Paula Soukkio
Hankepäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto
040 651 3969
[email protected]