Suomi on mukana eilen alkaneessa NATO:n huippukokouksessa Varsovassa. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan kansainvälinen, sotilaallinen yhteistyö ja kumppanuudet ovat tärkeitä Puolustusvoimien suorituskyvyn sekä huoltovarmuuden kannalta mutta keskeisintä on kuitenkin oma, uskottava puolustusjärjestelmä. Lisäksi tärkeitä ovat vakaa ulkopolitiikka ja hyvät kansainväliset suhteet kaikkiin ilmansuuntiin.
Ähtärissä tänään puhunut Savola muistutti, että Suomella on edelleen itsenäinen, uskottava ja suorituskykyinen puolustusjärjestelmä, joka pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisistä muodostettuihin sodan ajan joukkoihin.
- Puolustusvoimien sodan ajan 230.000 henkilön vahvuudesta yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Lisäksi sijoittamattomia reserviläisiä on satoja tuhansia, mikä mahdollistaa tarvittaessa vieläkin suuremmat joukot. Vahvuutemme onkin läntisen Euroopan suurimpia.
Mikko Savola korosti myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon merkitystä osana puolustuksemme uskottavuutta.
- Neljä viidesosaa suomalaisista ilmoitti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viimeisessä tutkimuksessa, että maatamme pitäisi puolustaa kaikissa tilanteissa. Puolustuksemme uskottavuudesta maamme rajojen ulkopuolelle lähettää erityisen vahvaa signaalia se, että viime maaliskuun jäsenkyselymme mukaan 95 prosenttia reserviläisistä puolustaisi Suomea myös epävarmoilta näyttävissä tilanteissa.
NATO-jäsenyyden osalta liiton jäsenistön mielipiteet ovat sen sijaan vahvasti jakautuneet. Jäsenyyden hakemista kannattaa 41 prosenttia jäsenistä ja vastustajia on 36 prosenttia. Noin neljännes jäsenistä (23,4%) on kannastaan epävarmoja. Selvästi yli puolet (58,6%) katsoo, että jäsenyyden hakeminen edellyttää kansanäänestyksen järjestämistä.
- Siinä vaiheessa, jos Suomen valtionjohto perusteellisen harkinnan jälkeen katsoo Nato-jäsenyyden antavan tämän hetkistä sotilaallista liittoutumattomuutta paremmat turvatakuut, on osana jäsenhakemusprosessia haettava liittymiselle suora kansan mandaatti kansanäänestyksen kautta.
Reserviläisurheiluliiton Golfmestaruuskisojen avaussanoissaan Savola muistutti myös reserviläisten laajan kertausharjoituskoulutuksen sekä sodan ajan joukkojen riittävän kaluston tärkeydestä. Lisäksi tarvitaan omaehtoista koulutusta ja toimintaa.
- Puolustusjärjestelmämme uskottavuus ja toimivuus edellyttävät reserviläisiltä riittävää fyysistä kuntoa ja ampumataitoa, jotka molemmat syntyvät vain harjoittelun kautta. Reserviläisurheiluliitto tekee tämän osalta tärkeää ja hyvää työtä reservimme kenttäkelpoisuuden hyväksi.
Reserviläisurheiluliiton jäseninä ovat Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja Suomen Rauhanturvaajaliitto. Liiton tehtävänä on ylläpitää jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenten peruskuntoa ja kenttäkelpoisuutta. Reserviläisliitto on Reserviläisurheiluliiton suurin jäsenjärjestö.
Lisätiedot: Mikko Savola 040 5758 498, [email protected]
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1