Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke ehdottaa, että Suomeen perustetaan verkostomainen pelastustoimen kehittämiskeskus. Lisäksi hanke esittää mm. uhkien arviointia koskevien valtakunnallisten ohjeiden muuttamista ja pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttöönottoa.
Hankkeen toimenpide-ehdotukset esiteltiin tiistaina 15.12. päätösseminaarissa Säätytalolla Helsingissä. Seminaariin osallistui noin 160 pelastustoimen asiantuntijaa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimenpiteitä, joiden avulla nykyisillä voimavaroilla saataisiin aikaiseksi entistä tehokkaampaa palvelua.
Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan perustuva pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke asetettiin 1.9.2007. Hankkeen toimenpide-ehdotuksilla pyritään varautumaan pelastushenkilöstön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Pelastustoiminnan kehittämisen tavoitteena on, että pelastustehtävistä suoriudutaan turvallisesti, nykyistä vähäisemmällä fyysisellä ja psyykkisellä kuormittumisella sekä nykyistä tehokkaammin.
Toimintakykyhankkeen toimenpide-ehdotukset koskevat pelastustoimen organisointia ja kehittämistä, pelastushenkilöstön työkykyä ja työuraa sekä sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistä.
Toimintakykyhanke esittää seuraavia toimenpiteitä:
1. Pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamista, joka muodostuisi sisäasiainministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten, Suomen Kuntaliiton ja strategisten kumppaneiden muodostamasta verkostosta. Kehittämiskeskuksen toiminta olisi verkostomaista ja teknisesti sen toimintaa toteutettaisiin kehittämisstrategian mukaisesti Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämisyksikön toimesta.
2. Valtakunnallisten ohjeiden muuttamista siten, että pelastustoimen uhkien arvioinnissa otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset muuttuvat tekijät kuten vuoden- ja vuorokaudenaika. Ohjeistusta muutetaan nykyistä joustavammaksi siten, että se ohjaisi nopeampaan pelastustoiminnan aloittamiseen ja ottaisi paremmin huomioon paikalliset eroavaisuudet. Tavoitteena on oikeanlaiset voimavarat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Myös erityistilanteisiin varautuminen huomioidaan toimintavalmiusohjeessa.
3. Pelastustoimen henkilöstön sijoittamisen tulee perustua suorituskykyvaatimuksiin, jotka määritellään palvelutasopäätöksessä. Henkilöstön sijoittamisessa on hyödynnettävä koko pelastustoimen aluetta.
4. Pelastuslaitosten työterveys- ja työturvallisuustoiminnan laaja-alaista kehittämistä tehostamalla varhaisen välittämisen toimintatapoja, työterveyshuollon toimenpiteitä, pelastustehtävien riskienarviointia ja -hallintaa sekä esimiesten kouluttamista.
5. Pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän (FireFit) käyttöönottamista. Menetelmä mahdollistaa useiden fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden mittaamisen ja seurannan sekä yksilöllisen palautteenannon ja ohjeistuksen.
6. Pelastuslaitosten toimintamallien muuttamista siten, että ne tukevat ikääntyvän palomiehen uralla pysymistä. Periaate, että kaikki palomiehet tekevät kaikkea ja että kaikki pelastusyksiköt kykenevät pelastussukellukseen, on muutettava.
7. Pelastajakoulutuksen pääsyvaatimuksia muutetaan siten, että palomiehet valmistuvat nykyistä nuorempana.
8. Harvaan asuttujen alueiden palvelujen yhdistämistä tarkoituksenmukaisella tavalla on tuettava eri organisaatioiden yhteistyöllä.
Toimenpide-ehdotukset koskevat useita toimijoita ja hankkeen ehdotusten toteuttaminen edellyttää pelastusalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden alalla toimivien tahojen sitoutumista ja hyvää yhteistyötä.
Lisätietoja: hankkeen projektipäällikkö Taito Vainio, (09) 1604 2982
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1