Käynnissä olevien lakkojen pitkittyminen on alkanut vaikuttaa polttoaineiden riittävyyteen yhä useammilla jakeluasemilla. Huoli polttoaineen saatavuudesta on lisännyt myös polttoaineastioiden kysyntää. Polttoainetta on haluttu jopa varastoida pahan päivän varalle, mikä kertoo siitä, kuinka tärkeästä asiasta liikkumisessa on kyse suomalaisille kotitalouksille.
Henkilöauto ei ole Suomessa luksustuote, vaan arjen mahdollistaja. Autolla kuljetaan töihin, kauppaan, opiskelemaan, mökille ja vapaalle sekä harrastusten pariin. Auton rooli lasten ja vanhusten huoltamisessa ja arkisen elämän pyörittämisessä korvaamaton.
”Henkilöauto on myös olennainen osa pääsyä terveydenhuollon piiriin. Autolla mennään lääkäriin, apteekkiin ja kodinhoitoapu liikkuu sillä asiakkaiden luo”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.
Nyt viimeistään ymmärrys siitä, että henkilöauto on Suomessa huoltovarmuusasia, on tullut kaikkien tietoisuuteen. Lakot julkisen liikenteen järjestämisessä viime vuosien aikana ovat jääneet vaikutuksiltaan pieniksi, mutta henkilöauton kyvykkyyttä kotitalouksien päivittäistavaroiden kuljetuksessa ja henkilökuljetuksissa ei voi mikään korvata.
”Liikkuminen huoltovarmuuskysymyksenä on niin tärkeä asia, että oli syy milloin tahansa, mikä tahansa tai mistä tahansa osapuolesta johtuva, niin polttoaineiden saatavuuden ei pitäisi vaarantaa sitä missään olosuhteissa”, Nieminen toteaa.
Lisätietoja:
Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb vierailivat ensimmäisellä kotimaanmatkallaan Joensuussa 25. maaliskuuta. Presidenttipari lounasti vierailullaan Joensuun kaupungin johdon kanssa. Kaupungin edustajat esittivät presidentille tilannekuvaa Itä-Suomen tilanteesta ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista rajakuntiin.
Lounaskeskustelun pääkohdat olivat sodan vaikutukset alueen yritystoimintaan ja matkailuun, NATO-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet alueelle sekä Itä-Suomen erityisasema EU:n ja NATO:n itärajana.
- Arvostamme syvästi, että presidenttipari valitsi ensimmäiseksi kohteekseen Itä-Suomen ja Joensuun. Maailmantilanne vaikuttaa meihin nyt monella tavalla, mutta halusimme tuoda presidentille myös positiivisia uutisia idästä. Joensuu kasvaa ja kansainvälistyy kovaa tahtia. Olemme hereillä, valmiina ja varautuneita tuleviinkin haasteisiin, kertoo vierailusta Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä.
Joensuun väkiluku ylitti viime vuonna 78 000 asukasta. Kaupungissa on yli 20 000 opiskelijaa ja kaupunkiin muutti viime vuonna yli 1000 uutta asukasta Suomen ulkopuolelta.
Sähköliitto jatkaa poliittisia työnseisauksia myös ensi viikolla samoilla teollisuuden ja polttoaineen jakelun toimipaikoilla kuin edeltävinä viikkoina, muun muassa Tornion ja Raahen terästehtailla.
Kohta kolme viikkoa jatkuneiden työnseisausten jatkaminen on välttämätöntä, sillä hallitus on yhä runnomassa läpi ennennäkemättömiä työelämäheikennyksiään. Yksi esityksistä eli paikallisen sopimisen laajentaminen on parhaillaan 12. huhtikuuta päättyvällä lausuntokierroksella. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että kaikki paikallisen sopimisen mahdollisuudet tulisivat myös työnantajajärjestöihin järjestäytymättömien yritysten ulottuville ilman minkäänlaisia velvollisuuksia.
Esimerkiksi Sähköliiton pääsopimusaloilla työskentelevistä sähköliittolaisista merkittävä osa on pienten järjestäytymättömien yritysten palveluksessa, sähköistys- ja sähköasennusalalla jopa neljännes. Vielä nykyisellään niissäkin säälliset työehdot takaa yleissitova, järjestäytyneiden työnantajien solmima alan työehtosopimus. Jos järjestäytymättömillä yrityksillä on jatkossa rajattomat mahdollisuudet sopia työehdoista paikallisesti ohi työehtosopimusten, työntekijöille on luvassa pelkkää venymistä.
Energia-ICT-verkostoalalla sähköverkkojen rakentaminen painottuu lyhyehköön kesäaikaan, ja töitä tekevät alihankkijat ja niiden alihankkijoina toimivat järjestäytymättömät pienet yritykset. Paikallisen sopimisen laajentuessa järjestäytymättömät yritykset voisivat helposti painostaa työntekijänsä heille epäedullisiin sopimuksiin ja vaatia mieleisensä joustot esimerkiksi työaikoihin ja vuosilomiin.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti kiinnittää huomiota myös työministeri Arto Satosen viime viikon peliliikkeeseen valtuuttaa STTK:laisen Tehy ry:n ja akavalaisen OAJ ry:n puheenjohtajat tunnustelemaan vientivetoisen palkkamallin mahdollisuuksia.
‒ Se oli pelkkä taktinen veto, jolla halutaan luoda vastakkainasettelua julkista ja yksityistä sektoria edustavien ammattiliittojen välille ja saada työntekijäkeskusjärjestötkin eripuraisiksi. Esimerkiksi Sähköliittoa erityisesti hiertävä paikallisen sopimisen laajentaminen ei kosketa lainkaan julkista sektoria, Väntti muistuttaa.
Lisätiedot: Sauli Väntti, Sähköliiton puheenjohtaja, puh. 050 528 7044, sauli.vantti@sahkoliitto.fi
Hallituksen ehdotukset paikallisen sopimisen laajentamiseksi järjestäytymättömään yrityskenttään uhkaavat heikentää sekä työntekijöiden että työnantajien asemaa. Jos lopputuloksena on yleissitovuuden murentuminen, muualta tulevat yritykset voivat tehdä haluamiaan sopimuksia tai jättää tekemättä, toteaa PAM lausunnossaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti tänään lausuntonsa hallituksen luonnokseen paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lausunnoksi.
PAM arvioi lausunnossaan, että esitykset murentavat työehtojen vähimmäissuojaa monesta suunnasta. Jos säännöksistä poikkeaminen työntekijän etua heikentäen tulee mahdolliseksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, kasvattaa se niiden houkuttelevuutta. Jos vielä valvonta yleissitovassa kentässä on järjestäytyneisiin yrityksiin verrattuna merkittävästi vähäisempää, heikentää se työnantajien kannusteita järjestäytyä. Ajan oloon tämä vaarantaa työehtosopimusten yleissitovuuden.
Yleissitovuuden murtuminen jättäisi erityisesti yksityisillä palvelualoilla suuriakin työntekijäryhmiä kokonaan vaille toimeentulon takaavia palkkaehtoja.
Amazonit uhkana
”Jos paikallisen sopimisen uudistus toteutetaan siten, kuin hallitus sitä esittää, ja yleissitovuus murenee, jäävät myös suomalaiset yritykset altavastaajan asemaan. Muualta tänne tulevat yritykset voivat solmia oman työehtosopimuksen tai jättää kokonaan sopimatta. Kilpailutilanne yritysten välillä on sen jälkeen kaikkea muuta kuin reilu,” Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa.
Esimerkiksi kaupan jätti Amazon ei tunnetusti ole pitänyt korkealla arvossa sen kummemmin työntekijöiden kuin kuluttajienkaan oikeuksia. Amazonin Suomeen tuloa on odoteltu jo vuosikausia.
”Kestävän yritystoiminnan takaamiseksi meidän olisi pidettävä täällä kiinni työelämän sääntelystä ja alakohtaisista työehtosopimuksista,” Rönni-Sällinen sanoo.
PAM huomauttaa lausunnossaan, että paikallisen sopimisen laajentaminen myös vähentää yritysten kannustimia tuottavuuden kehittämiseen. Siksi esitykset voivat olla haitallisia työllisyyden näkökulmasta. Myös reilun kilpailun edellytykset kotimarkkinoilla heikkenevät.
Luottamusmiehen asema turvattava
PAM vastustaa lausunnossaan hallituksen kaavailemaa mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla säännöksistä, joista nykyisin voi sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Työehtosopimuksissa olevaa oikeutta poiketa vähimmäisoikeuksista ei pidä PAMin mielestä laajentaa järjestäytymättömiin yrityksiin ilman, että luottamusmiehen asema ja oikeus edustaa koko henkilöstöä sekä paikallisen sopimisen valvonta on samalla tasolla kuin järjestäytyneessä kentässä. Luottamusmiestä ei myöskään pitäisi voida ohittaa sopijaosapuolena tilanteessa, jossa työehtosopimuksen poikkeamismahdollisuus on vain luottamusmiehelle.
PAMin parannusehdotukset
PAM esittää myös parannuksia hallituksen esitykseen lausunnossaan:
Lue lausunto ja sen tiivistelmä täältä
Lisätietoja: PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Kouvolan virastotaloon peruskorjauksen ja toimitilamuutoksen, jonka myötä tilat on uusittu moderniksi kymmenen valtion organisaation yhteiseksi työympäristöksi ja yhteiseksi palvelupisteeksi. Kokonaisuudessaan tilat otetaan käyttöön huhtikuussa, ja palvelupiste asiakkaille avautuu tiistaina 2.4.2024.
Hankkeessa toteutettiin olemassa olevista monitilaympäristöistä koostuva yhteinen työympäristö ja asiakaspalvelualue, yhteiskäyttöinen kokouskeskus aulapalveluineen, tukitiloja, muunneltavia työtiloja sekä nykyaikaiset taukotilat. Uudistuksessa keskityttiin myös turvallisuuden parantamiseen päivittämällä kohteen turvatekniikka ja huomioitiin varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin. Muutoksen laajuus koskee noin 2 700 neliötä, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,6 miljoonaa euroa.
Hankkeen myötä osasta valtion ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista on voitu luopua, ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden käyttämä toimistotila vähenee noin 2 800 neliötä. Valtion tilakustannukset pienentyvät yhteensä noin 600 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi on tunnistettu noin 430 000 euron toiminnallinen säästöpotentiaali. Muutoksen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 91 000 kiloa vuodessa. Määrä vastaa noin 190 henkilön edestakaista lentomatkaa Helsingistä Müncheniin tai noin 600 000 kilometrin ajoa autolla.
”Tilamuutokset suunniteltiin huolellisesti, ja nyt tilat tarjoavat toiminnallisesti tehokkaat ratkaisut valtion organisaatioiden tarpeisiin. Pienillä muutoksilla saavutettiin myös merkittäviä positiivisia ympäristönäkökulmia, ja aikaisempia käytössä olleita kalusteita päästiin hyödyntämään lähes täysin”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen aluepäällikkö Janne Ala-Krekola.
Yhteisen työympäristön käyttäjiä ovat sen aikaisemmat vuokralaiset Verohallinto (Vero), Valtori, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Uusina käyttäjinä talossa aloittavat huhtikuussa Maanmittauslaitos (MML), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Traficom, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Muutos koskee noin 230:tä valtion virastoissa työskentelevää työntekijää.
Yhteinen työympäristö mahdollistaa eri valtion toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon. Lisäksi yhteisen palvelupisteen keskittäminen yhteen paikkaan tarjoaa kansalaisille nopean ja vaivattoman tavan asioida valtion palveluiden parissa.
”Hankkeessa on huomioitu hyvin organisaation erityistarpeet esimerkiksi maastotyön ja erityistyöasemien osalta. Yhteistyö on ollut helppoa, ja muuton lähestyessä uusi työympäristö alkaa tuntua yhä konkreettisemmalta. Erillisten perehdytyspäivien myötä uudet toimintatavat alkavat varmasti myös sujua”, sanoo Maanmittauslaitoksen toimitila-asiantuntija Niina Haimakainen.
Hanke liittyy laajempaan valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää valtion tiloja siten, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistus etenee maakunnittain ja laajempi suunnitelma palvelu- ja toimitilaverkosta Kymenlaakson alueella sekä käyntiasiointipalveluiden kokoamisesta Kouvolassa tehdään viimeistään vuonna 2026. Suunnitelmassa määritellään yhteisten palvelupisteiden sijainti ja aikataulu, jonka mukaan palveluntuottajat tulevat tarjoamaan palveluitaan joko fyysisesti paikan päällä tai etäpalveluna.
Yhteinen palvelupiste osoitteessa Valimontie 5 on avoinna arkisin klo 8.00–16.15. Käyntiasioinnin aukioloajat toimijoittain:
Verohallinto: ma-ti klo 9.00–15.00
Digi- ja väestötietovirasto: ilman ajanvarausta ke 9.00–12.00, ajanvarauksella: ke 13.00–16.00 ja pe 9.30–16.00
Maanmittauslaitos 4.4. alkaen, ke-pe 9.00–16.15
Etelä-Suomen aluehallintovirasto: vain ajanvarauksella
Taiteen edistämiskeskus: vain ajanvarauksella
Poikkeukset aukioloajoissa selviävät palvelupisteestä ja kunkin toimijan omilta verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Senaatti-kiinteistöt, Matti Oinonen, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 846 7754, matti.oinonen@senaatti.fi
Valtiovarainministeriö, Marko Puttonen, kehittämisjohtaja, puh. 040 731 1581, marko.puttonen@gov.fi
Tiedotteen liitteenä oleva kuva julkisivusta: Senaatti-kiinteistöt
Aikaisempi tiedote: https://www.senaatti.fi/2023/04/18/kouvolaan-toteutetaan-valtion-toimijoiden-yhteinen-tyoymparisto-ja-asiakaspalvelu/
MOT nostaa esiin kehitysvammaisten ja autististen lasten ja nuorten epäinhimillisen kohtelun laitosoloissa – Järkytyksen ilmaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan tekoja. Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys, palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava ja Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka.
Maanantain (25.3.2024) Yle MOT käsittelee kehitysvammaisten ja autististen nuorten epäinhimillistä kohtelua.
Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys
Ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella on selvää, että nuoret ovat joutuneet laitosjaksojen aikana räikeiden oikeusloukkausten kohteiksi. Liikkumista on rajoitettu eri tavoin lainsäädännön vastaisesti perustellen tätä mm. henkilöstöresurssien puutteella. Arjen virikkeiden ja ulkoilun sijaan lapsia ja nuoria on toistuvasti eristetty virikkeettömään tilaan, josta seuraa lisää haastavaa käyttäytymistä.
Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen neuvonta- ja muussa työssä tällaisia tapauksia nousee valitettavasti esiin yhä uudelleen. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt ovat esittäneet jo aiemmin päättäjille ja viranomaisille kaltoinkohteluja koskevan valtakunnallisen selvityksen laatimista. Selvityksessä tulisi arvioida lasten ja nuorten tuen tarpeet sekä vaativan tuen yksiköissä käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, joiden avulla lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastataan. Vaativan tuen yksiköitä ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävästi. Lapsia ja nuoria siirretään paikasta toiseen, mikä syventää heidän pahoinvointiaan.
Kaltoinkohtelun vähentämiseen tähtäävä ohjelma on vihdoin saatava käyntiin ja tunnistettava myös rakenteelliset tekijät, jotka johtavat kaltoinkohteluun.
Palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava
Laitoskuntoutuksen tulee olla laadukasta, tavoitteellista ja määräaikaista palvelua, ja sitä tulee valvoa riittävästi. Kenenkään ei tule asua pitkäaikaisesti laitoksessa.
Henkilöstön osaaminen ja henkilöstömäärä on turvattava. Ryhmäkoot tulee pitää pieninä. Tutkimukset osoittavat, että isoissa yksiköissä käytetään enemmän rajoitustoimenpiteitä.
Valvontaviranomaisten resursseja ja tarkastuksia pitää lisätä sekä vahvistaa tukea ja ohjausta yksiköille. Valvonnassa tulee myös arvioida, onko yksiköillä käytettävissä riittävät resurssit sekä lasten ja nuorten tarpeita palvelevat tilat.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja kotiin saatava apu ovat nyt puutteellisia. Vaihtoehdot ovat joko perheille sopimattomia tai niitä ei ole lainkaan. Tilanteiden kriisiytyessä perheet jäävät yksin. Vaihtoehtojen puuttuessa lasten pitkäaikainen laitosasuminen on vuodesta 2015 pysynyt ennallaan, vaikka muilla ikäryhmillä se on vähentynyt. Kotiin tuotavilla palveluilla voidaan vähentää laitoskuntoutuksen tarvetta.
Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka
Vammaiset ihmiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa. Suomessa on useita muita asiavaltuutettuja olemassa, ei kuitenkaan yhtä tahoa, joka puolustaisi vammaisten ihmisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää.
On suomalaiselle oikeusvaltiolle häpeäksi, että monin tavoin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia loukataan sellaisten palveluiden piirissä, joita he tarvitsevat vammansa vuoksi. Lapsia ja nuoria ja heidän perheitään ei saa jättää yksin. Esille nostetut ihmisoikeusloukkaukset on selvitettävä perinpohjaisesti ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet.
Allekirjoittajat
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto
Annette Tallberg-Haahtela, verksamhetsledare, FDUV
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto
Lisätiedot:
Satu Taiveaho: 050 4097 940, satu.taiveaho@autismiliitto.fi
Annette Tallberg-Haahtela 040 848 93 00, annette.tallberg-haahtela@fduv.fi
Risto Burman 050 5569 900, risto.burman@tukiliitto.fi
Susanna Hintsala 040 741 6179, susanna.hintsala@kvl.fi
Pohjois-Savon maakuntahallitus otti tänään kantaa julkisuudessa esillä olleeseen viitostien perusparannushankkeeseen, joka on jäänyt Väyläviraston investointiohjelman ulkopuolelle.
Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että parhaillaan nähtävillä olevat valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-yhteysvälin tiesuunnitelmat etenevät viipymättä hyväksyttäviksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Ilman Traficomin hyväksymiskäsittelyä rahoituksesta puhuminen on ennenaikaista.
Hyväksymisen jälkeen eduskunnan on osoitettava riittävän suuri potti tiehankkeen nopeaan käynnistämiseen ja sitouduttava koko hankkeen rahoitukseen.
Maakuntahallituksen mukaan rahoituksessa on varauduttava siihen, että kokonaiskustannukset tulevat olemaan lähempänä 200 miljoonaa euroa ilman mahdollista varalaskupaikkaa. Tähän asti tieosuuden kunnostamisen on arvioitu maksavan 140 miljoonaa euroa.
Varalaskupaikan suunnittelu ei saa viivästyttää varsinaista tiehanketta. Sille on löydettävissä viitostiehen verrattuna toteuttamiskelpoisempia ja kustannustehokkaampia paikkoja.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen korostaa, että rahoitus on ennen kaikkea poliittinen päätös. Hallitusohjelman kirjauksesta on kuitenkin pidettävä kiinni.
– Hallitus ja eduskunta voivat poiketa Väyläviraston virkamiesnäkemyksestä, mutta sekin edellyttää ripeää valmistelua ja aktiivista vaikuttamistyötä, sanoo Kokkonen.
Lisätietoja antaa: Mira Kokkonen, p. 050 3050656, mira.kokkonen@kiuruvesi.fi
Käynnissä olevan itäisen Suomen ohjelman valmistelun tavoitteena on vahvistaa kuuden itäisen Suomen maakunnan, myös Pohjois-Karjalan, elinvoimaa ja tukea koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on erittäin huolissaan puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta. Siitä kertovat viime viikkojen uutiset.
Verohallinnon palveluja karsitaan Joensuussa ja osa toiminnoista siirretään Kuopioon 1.4. alkaen. Erityisesti ulkomaalaisen työvoiman arki vaikeutuu, kun veronumero on haettava huonojen yhteyksien päästä Kuopiosta.
Business Finland luopuu alueellisesta toiminnasta, ja Itä-Suomessa henkilöstö keskitetään Kuopioon. Tämä heikentää pohjoiskarjalaisten yritysten kehittämistä ja kansainvälistymistä.
Valtion aluehallintouudistuksen valmistelun loppuvaiheessa paljastui yllättäen, että tulevan elinvoimakeskuksen päätoimipaikaksi tulee Kuopio, vaikka päätoimipaikkoja ei alun perin pitänyt nimetä. Joensuulle jäisi tässä uudistuksessa sivutoimipisteen rooli, mikä väistämättä vaikuttaa mm. seudun vetovoimaan koulutetun väen silmissä.
Hallintotoiminnan perimmäinen tarkoitus on hyvinvoinnin tuottaminen ja sen oikeudenmukainen jakaminen. Valtion on oltava läsnä maakunnissa ja tässä maailmanajassa valtio ei voi olla se toimija, joka pakenee ensimmäisenä rajamaakunta Pohjois-Karjalasta. Myös tutkimukset osoittavat, että valtion työpaikkojen keskittäminen lisää alueiden epätasa-arvoa.
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAHALLITUS
Lisätiedot: Hanna Räsänen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, hanna.rasanen@eduskunta.fi, p. 0400 673 114
Kuva: Joensuun virastotalon pääsisäänkäynnin installaatio, kuvanveistäjä, kuvataiteilija Jarno Vesalan "Ei tavoitettavissa". Kuvaaja: Sami Tolvanen
Valtion kiinteistöistä vastaavan Senaatti-konsernin uudeksi konsernijohtajaksi on 1.7.2024 alkaen on nimitetty Tuomas Pusa. Vuodesta 2012 Senaattia johtanut Jari Sarjo jää eläkkeelle.
Senaatti-kiinteistöjen hallitus on nimittänyt konsernijohtajaksi dipl.ins., MBA, Tuomas Pusan (44). Pusa toimii tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöjen operatiivisena johtajana. Hän on aiemmin työskennellyt Senaatti-kiinteistöissä toimialajohtajana ja asiakaspäällikkönä, ja ennen Senaattiin siirtymistä kiinteistöalan avaintehtävissä Corbel Oy:ssä, YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä ja YIT Building Systems Oy:ssä.
“Olemme iloisia, että Senaatin konsernijohtajan tehtävä kiinnosti. Meillä oli yli kolmekymmentä hakijaa, joista pitkän prosessin jälkeen valikoitui neljä henkilöä henkilöarviointeihin ja jatkokeskusteluihin. Valitsimme Tuomas Pusan, joka on mielestämme loistava henkilö luotsaamaan Senaattia muuttuvassa toimintaympäristössä. Vakuutuimme Tuomaksen strategisesta näkemyksestä sekä turvallisuuteen ja talouteen liittyvien haasteiden ratkaisukyvystä jatkettaessa Senaatin kehittämistä kestävän rakentamisen edelläkävijänä. Tuomaksen tapa kuunnella ja osallistaa muita päätöksenteossa tukee Senaatin avointa ja asiantuntijoita arvostavaa kulttuuria”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka.
Konsernijohtaja Jari Sarjo on johtanut Senaattia vuodesta 2012. Senaatti-konsernin nykyinen, lainsäädännöllä määritetty rakenne on ollut voimassa vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin puolustushallinnon kiinteistöistä vastaava Puolustuskiinteistöt aloitti osana konsernia.
”Jari Sarjo on johtanut Senaatti-kiinteistöjä kahdentoista vuoden ajan. Kiitämme häntä erinomaisesti tehdystä työstä. Jarin johdolla Senaatti on saanut aikaan todella merkittäviä tuloksia ja uudistuksia: omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä, asiakaskokemuksen nostaminen keskiöön, Senaatin nousu sisäolosuhdeasioissa edelläkävijäksi ja uusien työnteon tapojen tuominen valtionhallintoon ovat tuoneet hyötyä sekä asiakkaillemme että koko toimialalle. Merkittävistä investoinneista huolimatta tilakustannukset eivät ole nousseet juuri lainkaan. Senaatti on kansainvälisestikin esikuva eurooppalaisten verrokkiorganisaatioiden piirissä”, sanoo Hannele Pokka.
Tuomas Pusa aloittaa konsernijohtajan tehtävässä 1.7.2024.
”Olen uuden tehtävän edessä todella innostuneena. Meillä on erittäin osaava porukka ja äärimmäisen kiinnostavat asiakkaat sekä merkityksellinen tehtävä töissä Suomelle. Tämä henkilöstö on yhdessä asiakkaidemme kanssa kehittänyt valtion toimitiloja tukemaan virastojen ja laitosten toimintaedellytyksiä suurin askelin. Samalla mieli on nöyrä kaiken uuden edessä. Vastuu tehtävässä on suuri. Meidän on lunastettava olemassaolomme oikeutus sidosryhmiltämme joka päivä, mikä edellyttää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Tehtävämme on tuoda hyötyä valtionhallinnolle ja siten koko Suomelle”, sanoo Tuomas Pusa.
Valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Senaatti-konserni muodostuu emoliikelaitoksena toimivasta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksesta. Puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluita Puolustusvoimille ja Puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille. Konsernin toimintaa ohjaavat valtion toimitilastrategia ja kiinteistöstrategia. Palvelutavoitteita konsernille asettavat eduskunta, valtiovarainministeriö sekä puolustusministeriö.
Senaatti-konserni kehittää ja ylläpitää valtion rakennettua kiinteistövarallisuutta. Senaatti ei tee voittoa valtion tilojen vuokraustoiminnalla, vaan tuottaa omakustannehintaan toimivia ja turvallisia tiloja valtion toimintojen ja henkilöstön työn tueksi kaikissa olosuhteissa.
Lisätietoja
Tuomas Pusan CV LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tuomas-pusa-a8813422/
Lisätietoja: Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka, p. 040 482 2772
I fjol övervakade Skatteförvaltningen flera hundra innehållsproducenter som fick inkomster via olika plattformar som är avsedda för innehållsproduktion. Enligt observationerna hade enbart de som producerar innehåll i OnlyFans mer än fem miljoner euro i sådana inkomster som de inte hade deklarerat i beskattningen.
– I innehållsproducenternas beskattningsbara inkomster lade Skatteförvaltningen till de inkomster som de fått via plattformarna och som de inte hade deklarerat. Vi fortsätter med övervakningen i år, berättar riskansvarig Kari Torssonen från Skatteförvaltningen.
Från och med i år har Skatteförvaltningen också tillgång till de årsanmälningar som plattformsoperatörer lämnar och via vilka Skatteförvaltningen får uppgifter om den försäljning av varor och tjänster samt uthyrning av trafikmedel och fast egendom som sker via digitala plattformar.
– Från och med i år får Skatteförvaltningen av andra skattemyndigheter i EU-länder information om hurdana inkomster personer som bor i Finland och företag som har etablerat sig i Finland får via utländska plattformar. Orsaken är en ändring i direktivet DAC7 som förpliktar plattformsoperatörer att anmäla skattemyndigheterna i EU-länder alla de inkomster som personer och företag fått via plattformen. Detta underlättar övervakningen av inkomster som fås via plattformar, berättar Torssonen.
Ledande skattesakkunnig Kirsi Tuunala från Skatteförvaltningen påminner att samma regler som gäller annat förvärvsarbete också gäller innehållsproduktion: skatterna ska betalas och kostnaderna som hänför sig till arbetet får dras av. I fråga om arbete som influerare ska skatterna inte bara betalas för penninglön utan också för produkter som mottagits gratis och för avvikande rabatter.
– Skatt ska också betalas för produkter som fåtts utan att be om dem eller som mottagaren inte presenterat i sina kanaler på sociala medier. Ett undantag utgör visserligen sedvanliga reklamgåvor. Skatt behöver inte betalas för dem om det inte överenskommits om att de är en ersättning för synligheten, säger Tuunala.
En sedvanlig reklamgåva har ett värde på högst 50 euro. Gåvan kan också ha ett högre värde om exempelvis gåvogivarens logotyp syns tydligt på gåvan och därför inte lätt kan bytas till pengar genom att sälja den vidare.
Utgifterna för att producera innehåll på sociala medier kan dras av från inkomsterna enligt samma princip som från andra inkomster, alltså avdragbar är endast den andel som direkt hänför sig till inkomstförvärvet.
Vanliga levnadskostnader är däremot inte avdragbara.
– Levnadskostnader är exempelvis vanliga utgifter för kläder, beställningen av dags- och veckotidningar och anskaffningen av hushållsmaskiner. Alltså till exempel kostnader för anskaffningen av en telefon kan inte dras av även om den delvis används till att förvärva inkomster, säger Kirsi Tuunala.
– Anteckningar ska föras om de produkter, tjänster och avvikande rabatter som fåtts under årets lopp samt de kostnader som uppstått för att producera innehåll på sociala medier. Kvitton behöver inte fogas till skattedeklarationen utan vi ber om dem vid behov.
Kontrollera om de inkomster som du har fått och avdragen visas rätt i den förhandsifyllda skattedeklarationen som finns i MinSkatt. Kom ihåg att även anmäla inkomster från utlandet.
Vid behov ska du komplettera din förhandsifyllda skattedeklaration senast på den egna utsatta dagen som finns antecknad i skattedeklarationen. Deklarera inkomsterna i din skattedeklaration i punkten övriga inkomster och förvärvsverksamhet. Inkomster från utlandet har en egen punkt i skattedeklarationen.
Anvisningar om hur du deklarerar inkomster av sociala medier som en privatperson
Om du är en firmaföretagare och arbetet med sociala medier eller innehållsproduktion på olika plattformar hör till din företagsverksamhet ska du deklarera inkomsterna och utgifterna i den skattedeklaration för näringsverksamhet som baserar sig på bokföringen. Den utsatta dagen för skattedeklarationen för näringsverksamhet är i år den 2 april.
Anvisningar om hur du lämnar skattedeklarationen för näringsverksamhet
Om du har ett aktiebolag och arbetet på sociala medier och med innehållsproduktion på olika plattformar hör till din företagsverksamhet ingår inkomsterna och utgifterna i aktiebolagets bokföring. Utifrån den lämnar aktiebolaget sin skattedeklaration.
Skattedeklarationen för aktiebolag ska lämnas inom fyra månader räknat från räkenskapsperiodens utgång. Om räkenskapsperioden för ditt aktiebolag har gått ut vid utgången av 2023 är den utsatta dagen för skattedeklarationen den 30 april.
Mer information om inkomster av sociala medier i beskattningen av aktiebolag
Verohallinto valvoi viime vuonna useita satoja sisällöntuottajia, jotka saivat tuloja erilaisten sisällöntuotantoon tarkoitettujen alustojen kautta. Havaintojen mukaan pelkästään OnlyFansiin sisältöä tuottavat jättivät ilmoittamatta tuloja verotukseen yli viiden miljoonan euron edestä.
− Verohallinto lisäsi ilmoittamatta jätetyt, alustojen kautta saadut tulot sisällöntuottajien verotettaviin tuloihin. Jatkamme valvontaa tänä vuonna, kertoo Verohallinnon riskivastaava Kari Torssonen.
Tästä vuodesta alkaen Verohallinnolla on käytössään myös alustaoperaattoreiden antamat vuosi-ilmoitukset, joiden kautta Verohallinto saa tietoja digitaalisten alustojen välityksellä toteutetuista tavaroiden ja palveluiden myynneistä sekä liikennevälineiden ja kiinteän omaisuuden vuokrauksesta.
− Verohallinto saa tästä vuodesta alkaen muiden EU-maiden verohallinnoilta tietoja siitä, mitä tuloja Suomessa asuvat henkilöt ja yritykset saavat ulkomaisten alustojen kautta. Taustalla on EU-direktiivin muutos DAC7, joka velvoittaa alustaoperaattorit ilmoittamaan EU-maiden verohallinnoille alustan kautta saaduista tuloista. Tämä helpottaa alustojen kautta saatujen tulojen valvontaa, Torssonen kertoo.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala muistuttaa, että somen vaikuttajatyöhön ja alustoilla tehtävään sisällöntuotantoon pätevät samat säännöt kuin muuhun ansiotyöhön: tuloista pitää maksaa verot ja työhön liittyvät kustannukset saa vähentää. Vaikuttajatyössä verot pitää maksaa paitsi rahapalkasta, myös ilmaiseksi saaduista tuotteista ja poikkeavista alennuksista.
− Veroa pitää maksaa myös sellaisista tuotteista, joita on saanut pyytämättä tai joita saaja ei ole esitellyt somekanavillaan. Poikkeus ovat kuitenkin tavanomaiset mainoslahjat. Niistä ei tarvitse maksaa veroa, ellei ole sovittu, että ne ovat palkkiota näkyvyydestä. Tuunala sanoo.
Tavanomainen mainoslahja on arvoltaan korkeintaan 50 euroa. Se voi olla myös arvokkaampi, jos lahjassa on näkyvästi esimerkiksi lahjan antajan logo, jolloin tuotetta ei voi helposti muuttaa rahaksi myymällä se eteenpäin.
Somesisällön tuottamiseen liittyvät menot voi vähentää tuloista samalla periaatteella kuin muistakin tuloista eli kuluista vähennyskelpoista on vain se osa, joka liittyy suoraan tulon hankkimiseen.
Tavanomaiset elantomenot puolestaan eivät ole vähennyskelpoisia.
− Elantomenoja ovat esimerkiksi tavanomaiset vaatetusmenot, sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut ja tavanomaisten kodin laitteiden hankintamenot. Esimerkiksi puhelimen hankkimisesta aiheutuneita kuluja ei siis voi vähentää, vaikka sitä osittain käytettäisiinkin tulojen hankkimisessa, Kirsi Tuunala sanoo.
− Vuoden aikana saaduista tuotteista, palveluista ja poikkeavista alennuksista sekä somesisällön tuottamiseen liittyvistä kuluista on pidettävä muistiinpanoja. Kuitteja ei veroilmoitukseen tarvitse liittää, kysymme niitä tarvittaessa.
Tarkista, ovatko saamasi tulot ja vähennykset oikein esitäytetyllä veroilmoituksella, joka löytyy OmaVerosta. Muista ilmoittaa myös ulkomailta saadut tulot.
Täydennä tarvittaessa esitäytettyä veroilmoitustasi sille merkittyyn määräpäivään mennessä. Ilmoita tulot omalla veroilmoituksellasi kohdassa muut tulot ja tulonhankkimistoiminta. Ulkomailta saaduille tuloille on veroilmoituksessa oma kohtansa.
Ohjeita sometulojen ilmoittamiseen yksityishenkilönä
Jos olet toiminimiyrittäjä, ja sometyö tai sisällöntuotanto eri alustoilla kuuluu yritystoimintaasi, ilmoita tulot ja menot elinkeinotoiminnan veroilmoituksella, joka perustuu kirjanpitoon. Elinkeinotoiminnan veroilmoituksen määräpäivä on tänä vuonna 2. huhtikuuta.
Ohjeet elinkeinotoiminnan veroilmoituksen antamiseen
Jos sinulla on osakeyhtiö, ja sometyö tai sisällöntuotanto eri alustoilla kuuluu yritystoimintaasi, tulot ja menot kuuluvat osakeyhtiön kirjanpitoon, joiden perusteella osakeyhtiö tekee veroilmoituksen.
Osakeyhtiön veroilmoitus pitää tehdä neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Jos osakeyhtiösi tilikausi on päättynyt vuoden 2023 lopussa, veroilmoituksen määräpäivä on 30. huhtikuuta.
Lisätietoja sometuloista osakeyhtiön verotuksessa
EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä. Vihreä puolue, ja etenkin sen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati jo lokakuussa veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeensaajille.
Harjanne esitti, eläkkeisiin vuodenvaihteessa tulleen toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksikorotuksen seurauksena, että työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 1 125 euron tuloja. Ehdotus olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan koskenut vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottunut noin 80 prosenttiin kaikista eläkkeensaajistamme.
Tuorein vaade Harjanteelta tuli 9.3. jolloin hän ilmoitti, että 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä. Hänen mukaansa olisi epäreilua, että eläkeläiset olisivat kategorisesti sopeutustoimien ulkopuolella.
Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Suomalaisten eläkkeet nousevat koko ajan ja se on hyvä asia. Silti pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin. Heidän taloutensa ei tätä missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä, Kokko toteaa.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuvat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin. Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin. Sen vaikutus olisi suurin eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Tämä heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta radikaalisti.
Suomessa eli vuoden 2021 lopussa köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Lukumääräisesti mitattuna puhutaan suurimmasta ryhmästä sosioekonomisen aseman mukaan mitattuna. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 33 000:lla hengellä.
Lisätietoa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
050 441 3830
Heti vapaa julkaistavaksi.
Suolahden kirjastoon saadaan vihdoin omatoimikirjasto! Tähän mennessä asiakkaat ovat päässeet lehtilukusaliin palveluaikojen ulkopuolella omatoimiperiaatteella, mutta pääsiäisen jälkeen tiistaista 2.4.2024 alkaen uusi omatoimiaukiolo laajenee käsittämään koko kirjastoa ja parantaa palvelua. Ensimmäisinä päivinä myös omatoimiaikana paikalla on henkilökuntaa auttamassa ja opastamassa.
Suolahden kirjasto on jatkossakin avoinna arkisin asiakaspalveluajalla ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-16, jolloin henkilökunta on paikalla. Tämän lisäksi kirjaston koko aukioloa saadaan lisää aamupäiviin ja viikonloppuun laajemmalla omatoimiajalla ilman henkilökuntaa.
Omatoimiaikana kirjaston tiloihin pääsee kirjautumalla sisään Keski-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä PIN-koodilla, jonka saa henkilökohtaisesti kirjastosta. Omatoimiajalla voi lukea lehtisalin lehtiä myös kirjastosalin puolella, ja hakea lempipaikkaansa kirjastossa. Lisäksi asiakkaiden käytössä on ilmainen langaton nettiyhteys.
Omatoimikirjaston käyttö on helppoa, ja sen käyttöön opastetaan kirjastossa henkilökohtaisesti ja kuvalliset ohjeet löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta. Omatoimikirjastoa tai lainaus- ja palautusautomaatteja ei ole kuitenkaan pakko käyttää, jos asiakas haluaa asioida jatkosakin vain asiakaspalveluajalla.
– Uudistus tuo lisää palveluja, ei vie niitä pois, kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki kertoo.
– Asiakkaamme ovat toivoneet omatoimiaukioloja ja olemme vieneet tätä Suolahdessa eteenpäin pikkuhiljaa. Valmistelutöihin on kuulunut mm. pieniä korjaustöitä, ovi- ja lukkomuutoksia, valvontakamera-asennuksia sekä lainaus- ja palautusautomaatin päivitys, Heinimäki kertoo.
Omatoimiaukioloajat toimivat hyvin jo Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastoissa.
– Omatoimikirjasto perustuu luottamukseen asiakkaiden kanssa, eikä Sumiaisissa ja Konginkankaalla ole juurikaan ollut mitään ongelmia. Suolahden kirjastossa on aina ollut kyläkirjastomainen tunnelma ja asiakkaamme ovat tuttuja, Heinimäki sanoo.
Kun asiakas tulee kirjastoon omatoimiajalla, samalla ovenavauksella ei saa päästää muita sisälle. Myös muita sääntöjä tulee noudattaa. Suolahden kirjaston valvontakameroita on nyt lisätty ja siellä kiertää vartija.
Suolahden kirjaston kaikki opasteet vaihdetaan kevään aikana uusiin. Lainaussalissa on tilaa pienimuotoisten näyttelyjen pitämiseen ja nyt esillä on Olisinpa villasukka -näyttely.
Pääkirjastolle laajempi omatoimikirjasto saadaan myöhemmin. Tällä hetkellä pääkirjastossa on omatoimiajat, jolloin henkilökuntaa on talossa, mutta asiakaspalvelu ei ole auki. Lehtilukusaliin pääsee jo laajemmalla aukioloajalla ilman kirjautumista.
Äänekosken kirjastot ja kirjastotoimi täyttää keväällä 140 vuotta. Suolahden omatoimikirjastolle on avajaistapahtuma keskiviikkona 3.4.2024 klo 14-16 ja luvassa on pienimuotoista ohjelmaa. Tervetuloa mukaan!
Kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki, 0400 440 734, paivi.heinimaki@aanekoski.fi
Liitteenä kuvia:
Kuva 1: Kirjastovirkailija Sari Oksanen (vasemmalla) ja kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki esittelevät Suolahden kirjaston uutta palautus- ja lainausautomaattia. Henkilökunta neuvoo laitteiden käytössä, jos asiakas haluaa hyödyntää omatoimikirjastoa. Suolahden kirjastosta saa palveluaikoina edelleen henkilökohtaista asiakaspalvelua.
Kuva 3: Suolahden kirjaston lainaussalissa on tilaa pienimuotoisten näyttelyjen pitämiseen ja nyt esillä on Olisinpa villasukka -näyttely.
Kuva 4. Kirjastovirkailija Syksy Siitari näyttää, miten omatoimiajalla pääsee kirjastoon sisään. Omaa kirjastokorttia näytetään kortinlukijalle ja sen jälkeen painetaan oma koodi ja oven lukitus aukeaa. Samalla ei saa päästää muita sisälle.
Puutarhaharrastajat toivovat voivansa lisätä harrastustaan
Puutarhaharrastus on yksi suomalaisten suosituimpia vapaa-ajan toimia. Noin puolet suomalaisia pitää sitä joko hyvin tai melko tärkeänä harrastuksena. 75 prosentille se on viikoittaista puuhaa kotipihoilla, mökeillä, terasseilla ja parvekkeilla.
Kantar Agri -tutkimuslaitoksen Kotipuutarha-tutkimuksen mukaan viime vuonna saavutettiin kaikkien aikojen euromääräinen ennätys puutarhakaupassa. Erityisesti kaupaksi kävivät kasvien taimet ja esimerkiksi kompostorit ja puutarhatyökalut. Kotitalouden vuosittainen keskiostos nousi 351 euroon. Puutarhakaupan arvo oli 699 miljoonaa euroa tämän tutkimuksen arvion perusteella. Lisäksi suomalaiset käyttivät piharakentamiseen esimerkiksi piharakennuksiin ja terasseihin 707 miljoonaa euroa.
Suomalaisten kiinnostus puutarhaharrastamiseen nousi ennätyskorkealle koronavuosina 2020 ja 2021. Kiinnostus on näistä vuosista hiukan vaimentunut, mutta on edelleen korkealla. Nyt erityisesti nuoret ja kaupunkilaiset harrastajat arvostavat omavaraisuutta ja luonnonmukaisuutta puutarhan hoidossa.
Mieltä ja kehoa
Kasvisten kasvattaminen puutarhassa rauhoittaa ja hoitaa sekä mieltä että kehoa, kertovat Kotipuutarhatutkimuksen tulokset. Vanhemmat ikäpolvet kokevat puutarhaharrastamisen hyvänä fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Toisaalta nuoremmat kertovat puutarhan auttavan rentoutumisessa, kuvailee sukupolvien eroja Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Kiinnostus puutarhaharrastamista kohtaan kasvaa edelleen. Kolme neljäsosaa suomalaisista harrastaa jotain puutarhanhoitoon liittyvä. Noin seitsemän prosenttia, haluaisi edelleen lisätä puutarhaharrastustaan, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuuksia joko sopivan paikan tai harrastamiseen käytettävän ajan vuoksi. Lisäksi Kantarin tutkimuksesta selviää, että erityisesti naiset kokevat lisäksi tämänhetkisen taloudellisen tilanteen rajoittavan harrastusmahdollisuuksiaan muun muassa yleisen kustannusnousun vuoksi.
Ympärivuotista kasvua
Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori uskoo harrastamisen kasvuun niin pihoissa kuin kotiympäristöissä, sillä esimerkiksi led-valojen avulla myös pienimuotoinen kasvattaminen on mahdollista sisätiloissa jopa vuoden ympäri. Näin harrastaminen ja kasvukausi voivat jatkua ympäri vuoden.
Moni arvostaa myös erityisesti sitä, että puutarha on lähes ainoita harrastuksia, joiden avulla voidaan sitoa ilmakehän haitallista hiilidioksidia kasveihin ja maaperään. Samalla kun harrastustoiminta tekee hyvää itselle, se myös auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen, hän koriostaa harrastuksen hyviä puolia. Jokainen vihreä kasvi sitoo kasvaessaan hiiltä, oli harrastamisen tarkoitus joko ilahduttaa harrastajan silmää tai lopputuotteen päätyä ruokavalioomme. Puutarhaharrastaminen ja sen kasvu ovat monin tavoin myös kansanterveyden ja -talouden kannalta hyödyllistä, kertoo Taulavuori.
Kuva1. Moni on kiinnostunut lisäämään puutarhaharrastamista oman ja myös luonnon hyvinvoinnin luonnonnäkökulmasta.
Lisätietoja: Timo Taulavuori, puutarha-agronomi, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry. timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi 040 745 3005.
Heti vapaa julkaistavaksi
Äänekosken kaupunki teki viime vuonna 2023 selvästi ennakoitua vahvemman tuloksen. Tilikauden tulos on 4,6 milj. euroa, jonka jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää reilu 7,5 milj. euroa.
Tilinpäätös on alkuperäistä talousarviota noin 4,5 miljoonaa euroa ennakoitua parempi. Hyvän tuloksen taustalla on monen tekijän summa. Verotuloja kertyi ennakoitua paremmin ja toimintatuotot sekä toimintakulut toteutuivat talousarviota paremmin. Osaltaan myös syksyllä aloitetut säästötoimenpiteet vähensivät toimintakuluja.
– Äänekoskelaisilla ja Äänekosken yrityksillä meni kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen odotettua paremmin, joka näkyi positiivisena verotulokertymänä. Myös talouden sopeuttaminen aloitettiin viivyttelemättä oikeaan aikaan, talousjohtaja Tapani Hämäläinen kiittää.
– Positiivinen tulos ja hyvät talousuutiset piristävät näinä tiukkoina aikoina ja tuovat toivoa tulevaisuuteen. Tämä on myös osoitus siitä, että pystymme ohjaamaan laivaa haluamaamme suuntaan; onnistumme siis tehtävässämme tuottaa asukkaillemme palveluja ja hyvän elämän edellytyksiä, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.
– Myös päättäjille on viestitetty pitkin vuotta, että tulos tulee olemaan positiivinen. Vaikka vuoden 2023 tulos oli erinomainen, on syytä tiedostaa, että pienenevät valtionosuudet tulevat jaksossa heikentämään talousnäkymiä, Tuononen kertoo.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023, mikä näkyy isoina muutoksissa kuntien toiminnassa ja taloudessa.
– Sote-uudistuksessa leikattiin kuntien verotuloja ja valtionosuuksia merkittävästi, minkä vuoksi verotuloja ja valtionosuuksia kertyi huomattavasti vähemmän vuonna 2023, Hämäläinen selventää.
Äänekoskella toimintatuotot olivat vuoden 2023 tilinpäätöksessä 13,9 milj. euroa ja ne vähenivät 6,6 milj. euroa (-32,2 %) vuodesta 2022. Toimintakulut olivat 64,0 milj. euroa ja ne vähenivät 88,5 milj. euroa (-58,0 %). Tilikauden 2023 toimintakate oli 50,0 milj. euroa (2022: 131,9 milj. euroa): se pieneni 81,9 milj. eurolla edellisvuodesta.
Kaupungin verotulot laskivat 33,5 milj. euroa (-42,2 %). Kunnallisveron kertymä oli 31,2 milj. euroa (-48,5 %) edellisvuotta heikompi. Yhteisöveron kertymä laski 2,9 milj. euroa (-30,2 %) ja kiinteistöveron kertymä oli 0,6 milj. euroa (10,8 %) edellisvuotta parempi. Valtionosuudet olivat 15,6 milj. euroa ja ne vähenivät 36,7 milj. euroa (-70,2 %) edellisvuodesta.
Kaupungin vuosikate oli 13,8 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 13,6 milj. euroa.
Suunnitelman mukaiset poistot olivat noin 8,3 milj. euroa ja ne olivat 0,1 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Yhteensä poistojen määrä oli 9,2 milj. euroa.
Kaupungin lainakanta vuoden 2023 tilinpäätöksessä oli 73,2 milj. euroa. Lainakanta laski noin 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainaa asukasta kohden on 4 070 (2022: 4 046) euroa.
Investointien määrä vuonna 2023 oli 6,4 milj. euroa.
Kuntien taloushuolet jatkuvat tulevina vuosina. Myös Äänekosken kaupunki jatkaa määrätietoisesti suunnittelemiaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä turvatakseen hyvät palvelut kuntalaisille myös jatkossa. Kuluvan vuoden talousarvio on vain niukasti ylijäämäinen.
– Henkilöstömme on sitoutunut talouden sopeuttamistoimiin, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan asukkaidemme hyväksi, Tuononen sanoo.
Äänekosken kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2023 tilinpäätöstä maanantain 25.3.2024 kokouksessaan.
Kaupunginjohtaja
Matti Tuononen
040 572 3239
matti.tuononen@aanekoski.fi
Talousjohtaja
Tapani Hämäläinen
0400 115 256
tapani.hamalainen@aanekoski.fi
Sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko palvelujärjestelmän tuottavuuden merkittävää parantamista. Käytettävissä olevilla resursseilla on saatava enemmän palveluita. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että sote-uudistuksen osana käynnistetään välittömästi byrokratian purkutalkoot.
− Vuosikymmenten saatossa on sirpaleiseen palvelujärjestelmään muodostunut toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat turhaa byrokratiaa ja työtä, joista ei ole vastaavaa hyötyä. Myös lainsäädäntöön on kirjattu vaatimuksia, jotka ovat omiaan estämään palveluiden tehokkaan järjestämisen ja tuottamisen hyvinvointialueilla, kertoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyi vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä. Vahvemman järjestäjätahon uskotaan pystyvän turvaamaan sote-palveluiden parempi saatavuus.
− Hyvinvointialueet eivät onnistu tehtävässään, jos niiden mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen eli palveluiden saatavuuden sekä tuottavuuden parantamiseen rajoitetaan, Partanen muistuttaa.
Sote-lainsäädännössä rajataan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia karsia vähemmän vaikuttavia toimintoja ja tuottaa palveluita tehokkaasti sekä hyödyntää käytettävissä olevia resursseja kulloisenkin tarpeen mukaan.
− Erityislainsäädännöllä esimerkiksi edellytetään ”ylimääräisiä” lääkärinlausuntoja ja estetään hyvinvointialueita hankkimasta sote-palveluita yksityiseltä sektorilta tarkoituksenmukaisella tavalla, kertoo Partanen.
Hyvinvointialueilla on oma roolinsa toimintojensa uudelleen organisoinnissa ja toimintatapojen muuttamisessa. Ja sitä työtä niissä nyt tehdään.
− Laeilla ja viranomaisohjeilla ei saa rajoittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen, vaan niiden pitää kannustaa alueita toimintojensa uudistamiseen. Nyt on välittömästi käynnistettävä sote-järjestelmän byrokratian purkutalkoot kaikilla hallinnon tasoilla, Partanen esittää.
"Tämä on teknologisesti neutraali tapa käsitellä asiaa, jossa uusiutuvat energiat ja uusiutuva lämmitysöljy ovat varteenotettava vaihtoehto kiinteistöjen lämmityksessä", Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.
EU:n parlamentin äänestys 12.3.2024 päätyi historiallisen direktiivin puolesta, joka vahvistaa EU:n sitoutumista vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään kohti päästöttömiä rakennuksia. Lämmitysenergia Yhdistys ry on seurannut tiiviisti direktiivin kehitystä.
"Toimenpiteet, joita EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden käyttöönotolle. On hienoa nähdä, että nykyiset öljy- ja kaasulämmitysteknologiat ovat jo valmiina vastaamaan näihin uusiin vaatimuksiin, ja että kaikki markkinoilla olevat laitteet on suunniteltu uusiutuvia polttoaineita silmällä pitäen", Hannula sanoo.
Uusiutuvat polttoaineet avainasemassa
EU:n uudet vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi luovat vahvan perustan uusiutuvien polttoaineiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Lämmitysenergia Yhdistys ry korostaa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen lämmityksessä vuoteen 2040 mennessä sekä uusien rakennusten päästöttömyysvaatimukset vuodesta 2030 alkaen, ovat keskeisiä askelia kohti kestävämpää ja vihreämpää tulevaisuutta.
"Tämä tarkoittaa sitä, että 2010-luvun puolella asennetut kattilat ja polttimet soveltuvat sellaisenaan uusituvan lämmitysöljyn käyttöön ja polttimen käyttöiän ollessa noin 15 vuotta, on kaikki vanhemmat polttimet jo uusittu 2040 mennessä. Siirtyminen uusiutuvaan lämmitysöljyyn on nopea ja edullinen tapa erillislämmityksen CO2-päästöjen pudottamiseen. Suomi on tässäkin edelläkävijä, sillä meillä on uusiutuva lämmitysöljy jo koko maan kattavassa jakelussa”.
"Näiden uudistusten myötä olemme askeleen lähempänä sitä, että voimme tarjota kuluttajille ympäristöystävällisempiä, energiatehokkaampia ja taloudellisempia lämmitysratkaisuja. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö on keskeisessä roolissa tässä siirtymässä", toteaa Hannula.
Kehotus Yhteistyöhön
Lämmitysenergia Yhdistys ry kehottaa kaikkia rakennusalalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä yhdistämään voimansa ja osaamisensa, jotta voidaan saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet energiatehokkuuden parantamisessa. On tärkeää, että Suomi panostaa määrätietoisesti uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen teknologia neutraalisti ja hyödyntämään automaation ja modernin lämmitysteknologian yhdistämistä energiatehokkuuden maksimoimiseksi.
"Yhteistyöllä ja oikeilla panostuksilla voimme saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita energiatehokkuudessa ja vihreässä siirtymässä. Tämä on sekä taloudellinen, että ympäristöllinen mahdollisuus, jota emme saa jättää käyttämättä. Öljylämmityksellä on myös merkittävä rooli tulevaisuudessa vähentämään valtakunnan sähköverkkoon kohdistuvaa huippukuormaa kovien pakkasjaksojen aikana.", sanoo Hannula.
Lämmitysenergia Yhdistys ry seuraa tiiviisti direktiivin implementointia Suomessa ja on valmis tukemaan jäsenyrityksiään ja koko alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Arto Hannula, 0504083473 / arto.hannula@ley.fi
Julkisalojen akavalaiset ovat yhä valmiita tarttumaan neuvotteluihin työmarkkinamallista.
– Onhan tämä turhauttavaa, että neuvottelujen aloittamisesta ei synny päätöstä ja että samaan aikaan valmistellaan lakiesitystä vientimallista, toteaa lähes 200 000:ta palkansaajaa ja 35:tä liittoa edustavan pääneuvottelujärjestö JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto.
JUKO painottaa, että se on edelleen valmis aloittamaan neuvottelut niitä haluavien kanssa.
– Julkiselle sektorille ja naisvaltaisille aloille palkoista päättäminen lailla olisi jäätävän huono vaihtoehto, siksi olemme pyrkineet edistämään neuvottelutietä jo kuukausia.
Hallituksen palkkamalli hyydyttäisi julkisen sektorin
JUKOn va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen muistuttaa, että hallituksen työmarkkinamallissa vientialojen korotukset määrittelisivät myös muiden alojen palkankorotukset.
– Jos hallituksen ehdotus lakiin säädetystä mallista toteutuu sellaisenaan, se rajoittaisi valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia tarjota yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.
Hallituksen lakiehdotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista valmisteleva työryhmä aloitti työnsä helmikuun alussa. Sen on määrä työskennellä toukokuun loppuun, jonka jälkeen vuorossa on lausuntokierros. Akavalaisia liittoja ryhmässä edustaa Akavan edunvalvontajohtaja Ville Kopra.
Lisätiedot
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO | hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ) | 050 568 9188| viestipalvelu X @KatarinaMurto @JUKOry
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO | va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen | 040 590 9049 | jouni.vattulainen@juko.fi | viestipalvelu X @JUKOry
Hallitus etsii parhaillaan kuumeisesti säästökohteita sote-menoista. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat tällä hetkellä eniten lääkäriresursseja sitova diagnoosiryhmä perusterveydenhuollossa. Niiden hoitoon kuluu arviolta 20 % lääkäriresursseista.Lääkärikäynneissä ylivoimaisesti yleisimmin kirjattu yksittäinen syy oli selkäkipu.
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry kokosi päätöksentekijöiden tueksi neljä säästöehdotusta, jotka tuottavat samalla parempaa hoitoa ja lisäävät hyvinvointia.
Lisätietoja:
Noora Koponen, puheenjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
puheenjohtaja@suomentule.fi
puh. 050 514 4012
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
marja.kinnunen@suomentule.fi
puh. 050 354 5635
Talouden tasapainottamiseksi on tähän mennessä tehty toimenpiteitä. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäneet tämän vuoden taloustilanteen vakauttamiseksi. Lisäksi tulevina vuosina valtion talousarviorahoitus virastolle tulee vähenemään, mikä edellyttää talouden sopeuttamista käytettävissä oleviin määrärahoihin.
”Valtion aleneva talousarviorahoitus vaikuttaa tulevien vuosien toimintaan. Meidän on välttämätöntä hakea pidemmän tähtäimen ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, koska säästötarve on pysyvä ja suuri”, pääjohtaja Leena Räsänen sanoo.
Ruokaviraston johto etsii talouden hallintakeinoja yhdessä henkilöstönsä kanssa. Ruokavirasto on käynnistänyt valmistelut yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi. Neuvotteluesitys pyritään antamaan henkilöstön edustajille viikolla 14.
Ruokaviraston toimintamenojen nettorahoitus tänä vuonna on noin 79,5 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
pääjohtaja Leena Räsänen
p. 050 568 9055
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi