Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta toteutettu tuore selvitys antaa aiheen panostaa nopealla aikataululla Suomen yhteensä noin 1 500 vesihuoltolaitoksen tiedonhallintaan ja erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevien pienten vesilaitosten ja -osuuskuntien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Vesihuoltoinfrastruktuurin toimivuus voidaan tarvittaessa varmistaa lainsäädäntöä muuttamalla.
Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää selvityksen mukaan nykyistä parempaa tietoa vesi- ja viemäriverkostojen kunnosta sekä verkostojen suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista. Verkostojen kunnosta huolehtimiseen tarvitaan laitoksissa myös riittäviä taloudellisia resursseja sekä teknistä ja johtamiseen liittyvää osaamista.
Erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevilla sadoilla pienillä laitoksilla on selvityksen mukaan vain epämääräinen kuva vesihuoltoverkostonsa tilasta ja lisäksi niukat henkiset ja taloudelliset resurssit tarvittavien saneeraustoimien toteuttamiseen. Pienten ja keskisuurten laitosten edellytyksiä verkostojensa kunnosta huolehtimiseen tuleekin selvästi vahvistaa.
Maa- ja metsätalousministeriö aikoo nyt panostaa nopealla aikataululla yhteiskäyttöisen vesihuollon tietojärjestelmän kehittämiseen, jotta järjestelmä tukisi mahdollisimman hyvin vesilaitosten saneeraus- ja investointisuunnittelua. Ministeriössä arvioidaan pikaisesti myös keinoja laitosten yhteistyön lisäämiseksi ja tarpeen mukaan nykyistä suurempien vesihuoltoyksiköiden aikaansaamiseksi.
–Erityisesti meitä huolestuttavat maaseudulla sijaitsevat 1960–80 -luvuilla rakennetut verkostot, joiden saneerausikä alkaa olla käsillä. Suurissa kaupungeissa korjauksiin on jo ryhdytty, mutta myös haja-asutusalueilla tulisi ryhtyä ajoissa putkiremontteihin. Lainsäädännön velvoitteiden ja valvonnan lisääminen voi olla piankin tarpeen, jos vesihuollon toimivuutta ei muilla keinoin saavuteta, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Häiriötön puhtaan veden saanti ja asianmukainen viemäröinti ovat monille kriittisille toiminnoille täysin välttämättömiä, ja häiriöt vesihuollossa voivat aiheuttaa yhteiskunnassa suuria ongelmia. Suomen ympäristökeskus SYKEn ylläpitämään vesihuollon VEETI-tietojärjestelmään tallennettujen tietojen perusteella vesihuoltoverkostoissa sattuu nykyisin keskimäärin neljä putkirikkoa vuodessa 100 kilometriä kohden, ja arviolta noin kuusi prosenttia (6 000 km) vesijohtoverkostosta on nyt jo erittäin huonossa kunnossa.
Tilanne ei kansainvälisten vertailutietojen mukaan ole vielä hälyttävä, mutta saneerausinvestointeja tulee kuitenkin kasvattaa merkittävästi nykyisestä, jotta palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus voidaan taata myös tulevaisuudessa. On arvioitu, että korjaustoimien laajuutta olisi lähivuosina kolminkertaistettava nykyisestä noin 600 kilometrin vuotuisesta tasosta ainakin 1 800 kilometriin, jotta verkostojen kunto ei enää heikkenisi. Kustannuksia riittävä korjaustaso aiheuttaisi vajaat 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Vesihuollon turvaamiseksi tarvitaan tietoa verkostojen kunnosta, suunnitelmallista saneerausta ja riittäviä voimavaroja (VN TEAS -tiedote 13.9.2018)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Neuvotteleva virkamies Katri Vasama, p. 029 516 2241, [email protected]
Vesihallintojohtaja Kai Kaatra, p. 029 516 2106, [email protected]
