Lääkekorvauksista voisi säästyä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, jos syöpälääke lenalidomidin hyvin alkanut hintakilpailu jatkuu

Syöpälääke lenalidomidi on yksi niistä hyvin kalliista lääkkeistä, jotka ovat siirtyneet yksinmyyntioikeusajan päätyttyä viitehintajärjestelmään. Tutkijat arvioivat, että yhteiskunta voisi säästää jopa 40 miljoonaa euroa, jos lenalidomidin hintakilpailu säilyisi aktiivisena.

Lenalidomidi on lääke, joka on tarkoitettu kroonisen myelooisen leukemian hoitoon. Lenalidomidi on vuodesta 2015 kuulunut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukkoon.

Vuonna 2021 lenalidomidin avohoidon lääkekustannukset olivat yhteensä 42,7 miljoonaa euroa. Valmisteesta maksettiin korvauksia 1 185 potilaalle.

Nyt lenalidomidin yksinoikeusmyyntiaika on päättynyt ja tutkijat arvioivat, että yhteiskunnalta voisi säästyä vuosittain jopa 40 miljoonaa euroa, jos lenalidomidin hintakilpailu säilyisi aktiivisena.

”Hinnat ovat tosiaan alentuneet valtavasti. Nyt on tärkeää seurata, miten lenalidomidivalmisteiden hinnat kehittyvät jatkossa ja miten paljon lääkettä käytännössä vaihdetaan edullisempaan”, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.

Vastaava lääke jopa 98 prosenttia edullisempi

Markkinoille on tullut useita lenalidomidilääkkeiden valmistajia, millä on ollut merkittäviä hintavaikutuksia.

Eri kokoisten lenalidomidipakkausten hinnat voivat olla jopa 98 prosenttia eli tuhansia euroja edullisempia kuin alkuperäinen Revlimid-valmiste. Revlimid maksoi 21 kapselin pakkaukselta yksinoikeusmyyntiajan päättyessä yli 5 700 euroa, kun tarkastellaan lääkkeen aloitusvahvuutta.

”Yhteiskunnan näkökulmasta hintakilpailun vaikutus on usein lopulta jäänyt maltilliseksi. Lenalidomidi näyttää kuitenkin lupaavia merkkejä merkittävistäkin hintavaikutuksista”, sanoo Kelan tutkimuksen ryhmäpäällikkö Hanna Koskinen.

Viitehintajärjestelmän tarkoitus on hillitä lääkehoitojen kustannusten nousua

Lenalidomidi liitettiin 1.4.2022 viitehintajärjestelmään.

Viitehintajärjestelmässä Kela maksaa järjestelmään kuuluvista lääkkeistä korvauksen enintään viitehinnasta, ellei lääkäri kiellä lääkkeen vaihtoa tai viitehintaista lääkettä ei ole olemassa.

Viitehintajärjestelmässä samaa lääkeainetta sisältävät valmisteet, jotka ovat koostumukseltaan samanarvoisia ja joita myydään kooltaan toisiaan vastaavissa pakkauksissa, kuuluvat samaan viitehintaryhmään.

Kun viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön, järjestelmään liitettävät lääkkeet olivat tyypillisesti keskeisten kansansairauksien ja suurten potilasjoukkojen hoitoon tarkoitettuja valmisteita. Lääkemarkkina on kuitenkin muuttunut. Uudet järjestelmään liitettävät lääkkeet ovat usein pienten potilasryhmien hoitoon tarkoitettuja, hyvin kalliita lääkkeitä.

Lisätietoja

Lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä lisätietoja Kelan verkkosivuilla.

Kelan tutkijat Tehi Kurko, Hanna Koskinen ja Kati Sarnola kirjoittivat aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.

Erikoistutkija Terhi Kurko
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
p. 020 63 41980