(Kuntaliitto tiedottaa 3.2.2009) Peruskoulun tuntijakoa ja opetussuunnitelmia tulisi joustavoittaa. Toisen asteen koulutuksen pitäisi palvella koko ikäluokkaa. Kaikille oppilaitoksille tulisi luoda mahdollisuudet tarjota opintoja myös aikuisille – paikallisten tarpeiden mukaan.
Esitykset sisältyvät kolmen asiantuntijan selvitykseen, jonka Suomen Kuntaliitto on tilannut. Raportti kuntien vastuusta koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä esittää, että kuntien roolia tulisi vahvistaa. Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut hyviä tuloksia. Kunnille ei pitäisi kuitenkaan antaa velvoitteita muutoin kuin lakiin perustuen. Kuntien tehtäviä säädettäessä tulee huolehtia myös kuntien mahdollisuuksista suoriutua niistä.
Laajan selvityksen ovat koonneet Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri sekä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi. Kuntien roolin tarkastelu on ajankohtaista muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, palvelujen tehokkuusvaateiden, ikäluokkien pienenemisen ja lisääntyvän maahanmuuttajakoulutuksen tarpeiden vuoksi.
Työryhmä nostaa tulevaisuuden koulutuksen lähtökohdaksi, että Suomen menestys rakentuu entistä enemmän osaamiselle. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus oppimiseen ja sivistykseen, ja koulutuksen tulee jatkua koko elämän ajan. Lähtökohtana koulutuksen kehittämiselle tulee myös pitää sitä, että kunta on koulutuksen saajan kannalta mielekäs ja tehokas koulutuksen järjestäjä. Kunnan roolia ja mahdollisuuksia koulutuksen järjestäjänä tulisi vahvistaa.
Laajasti eri tahoja kuullut työryhmä näkee, että kunnilla ja valtiolla on selkeä työnjako suomalaisten koulutuksessa. Kuntien koulutusvastuu perus- ja toisen asteen opetuksesta toteutuu parhaiten työssäkäyntialueita vastaavissa kuntayksiköissä. Harvaan asutuilla alueilla asukkaiden oikeus koulutukseen toteutuu kuntien yhteistyön avulla. Valtion rahoituksessa otetaan huomioon saavutettavuuskriteerit.
Varhaiskasvatus tulisi kaikkialla siirtää osaksi kunnan opetustointa, jotta se niveltyisi paremmin alkavaan koulutukseen. Peruskoulun tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa esitetään nykyistä joustavammaksi, jolloin nuorten toiminnallinen oppiminen saisi enemmän tilaa. Työryhmä pitää luokattomuutta pääosin onnistuneena ratkaisuna.
Lainsäädäntö velvoittaa kunnat rahoittamaan lukio-opetusta, mutta ei järjestämään sitä. Kunnat kuitenkin ylläpitävät lukioita varmistaakseen koulutuksen tasa-arvoa. Työryhmä näkee kuitenkin, että täyden palvelun lukioiden ylläpitäminen nykyisessä laajuudessa ei ole mahdollista, vaan oppilaitosten on tehtävä enemmän yhteistyötä, jakaa vastuita ja kehittää uusia pedagogiikan muotoja. Selvitys tukee myös innovatiivisten teknologisten ratkaisujen käyttämistä.
Työryhmän mielestä koulutuksen tehostaminen edellyttää muun muassa koulutuksen keston tarkastelua. Jos opiskelija suorittaa toista kertaa jotain toisen asteen tutkintoa, koulutusta tulisi rahoittaa lyhyemmän ajan.
Maahanmuuttajien erityistarpeista tulee huolehtia oppilaitosten vahvalla asiantuntijuudella. Keskeistä on huolehtia opiskelukielenä käytettävän suomen tai ruotsin oppimisesta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteet tulee nähdä alueen elinkeinopoliittisten tavoitteiden osana. Niinpä valtion ohjausta tulisi muuttaa siten, että se edistää koulutuksen järjestäjien vastuuta opiskelijoista ja alueen työvoimatarpeesta. Myös ammattikorkeakoulujen tulee liittyä alueen kehittämisstrategioihin.
Selvityksen tekijät esittävät, että ammattikorkeakoulut siirrettäisiin valtion rahoitusvastuulle, ellei valtion ohjausta niistä voida olennaisesti vähentää. Kunnat voisivat edelleen myös rahoittaa ammattikorkeakouluja paikallisten tarpeiden mukaan.
Selvityksen tekijät korostavat kunnanvaltuuston roolia koulutuksen tavoitteiden ja keinojen asettamisessa. Kaikki kunnat maksavat koulutuksesta asukasluvun mukaan, joten niillä tulisi olla vahvempi asema rahoittamansa koulutuksen tavoitteiden asettamisessa. Koulutusvastuun tulisi tukea kunnan kokonaisvaltaista elinkeinopolitiikkaa.
Arviointi on tärkeä johtamisen väline. Kunnan itsearviointia tulee vahvistaa riippumattomalla ulkoisella arvioinnilla, jonka voisi tilata esimerkiksi tarkastuslautakunta. Valtakunnallinen arviointi ei juurikaan palvele kuntien tarpeita ja käytännön ohjausta.
Kuntien osuus koulutuksen kustannuksista on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuosina 2003-08 kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus kasvoi noin 1000 miljoonaa euroa ja valtion noin 450 miljoonaa euroa.
Työryhmä näkee koulutuksen ylläpitäjämallin hankalaksi, koska muut kuin kunnalliset oppilaitokset saavat rahoituksensa yksikköhintojen perusteella valtiolta, joka perii kuntien osuuden asukasluvun perusteella. Kunnat joutuvat maksamaan kiinteän osan koko maan kasvavista koulutuskustannuksista ilman, että niillä on mahdollisuutta vaikuttaa kustannuskehitykseen. Työryhmän mielestä pitäisi siirtyä oppilaiden kotikuntiin perustuvaan kuntarahoitukseen, jolloin kunta rahoittaa koulutusta omasta kunnastaan olevan opiskelijamäärän eikä asukaslukunsa mukaan.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma,
puh. (09) 771 2007, 050 364 7883
Työryhmän jäsenet:
Kaupunginjohtaja Simo Juva, puh. (019) 369 4321
Opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri,
puh. 050 368 4165
Professori Jouni Välijärvi, puh. (014) 260 3202, 050 567 7210
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1