Kotimaisten kielten keskus ehdottaa paikannimilain säätämistä ja muita kieliasioita hallitusohjelmaan

Kotus julkaisi hallitusohjelma-avauksensa.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) esittää seuraavaan hallitusohjelmaan useita kieliin ja kielenkäyttöön liittyviä sisältöjä. Kotuksen hallitusohjelma-avausten lähtökohtana on, että tulevalla vaalikaudella 

• lisätään kieliä ja kielenkäyttöä koskevaa tietopohjaa,  
• tuetaan kielitietoista ja -taitoista yhteiskuntaa sekä  
• vahvistetaan kieliä koskevaa lainsäädäntöä.  

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Kotus ehdottaa esimerkiksi seuraavia toimia: 

• Luodaan infrastruktuuri, joka tuottaa tilastollista tietoa Suomessa puhuttavista kielistä tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi.  
• Varmistetaan kielten jatkuvan oppimisen mahdollisuudet. 
• Luodaan Suomeen muualta muuttaneiden kotimaisten kielten oppimiseen systemaattisia oppimispolkuja. 
• Lisätään säädösten vaikutusarviointiin säädöstekstin ymmärrettävyyden ja sen vaikutusten arviointi. 
• Säädetään paikannimilaki. Vahvistetaan saamen kielten, romanikielen, karjalan kielen ja viittomakielten asemaa lainsäädännössä. Turvataan selkokielen asema lainsäädännöllä.  

Parannetaan palveluja, selkeytetään kieltä, säästetään resursseja 

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä painottaa, että kieli on perusta hyvin monille yksilön ja yhteiskunnan toiminnoille. ”Tarvitsemme nopeasti lisää kieliä koskevaa tietopohjaa ja lainsäädännöllisiä toimia”, Nissilä arvioi. 

Nissilän mukaan hukkaamme paljon resursseja muun muassa huonosti suunniteltuihin digitaalisiin palveluihin. ”Kielen asiantuntijat tulee ottaa entistä systemaattisemmin mukaan palvelujen kehittämiseen”, painottaa Nissilä. Kieleen panostaminen parantaa palvelujen laatua sekä hallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta. Selkeä julkinen kielenkäyttö on konkreettinen tapa ehkäistä ja ratkaista monia yhteiskunnallisia ongelmia. 

Kielenoppimisen pitää olla sekä mahdollista että houkuttelevaa 

Kotuksen hallitusohjelma-avauksissa kiinnitetään huomiota kielitaitojen tärkeyteen. Monet törmäävät työuran aikana tilanteeseen, jossa uuden kielen taito olisi välttämätöntä. ”Tarjolla tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia täydentää kielitaitoaan itselle luontaisella tavalla”, korostaa Nissilä. ”Meidän täytyy yhteiskuntana pystyä hyödyntämään menestyksekkäästi erilaisia tapoja oppia kieliä.” 

Ihmiset, jotka tulevat muualta Suomeen tekemään töitä, nähdään vastauksena moniin ongelmiin. Kynnyskysymys sekä osaajien työllistymisessä että heidän pitämisessään Suomessa on kuitenkin kieli. ”Kotimaisten kielten opettamisen rakenteita tulee kehittää niin, että kielenoppiminen on paitsi mahdollista myös houkuttelevaa”, toteaa Nissilä. ”Keskeistä on luoda systemaattisia oppimispolkuja, joita pitkin kieltä voi oppia tuetusti myös muun toiminnan ohessa sekä koulutuksessa että työelämässä.” 

Lisätietoja hallitusohjelma-avauksista:  

Leena Nissilä, johtaja  

Puhelin: 0295 333 220  

Sähköposti: leena.nissila[ät]kotus.fi