Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tänään 7.3.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt Puolustusvoimien pääesikunnan valituksen koskien arkistolaitoksen tammikuussa 2015 antamaa määräystä siitä, että kaikkien asevelvollisten Peruskoe 1- ja Peruskoe 2 -testien tulokset tulee säilyttää pysyvästi. Arkistolaitoksen (nykyisen Kansallisarkiston) määräys jää täten voimaan.
Pääesikunta valitti määräyksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen todeten, että arkistolaitos on voinut arkistolain 8 §:n nojalla määrätä, mitkä aktiivikäytöstä poistettavat asevelvollisuusrekisteriin kuuluvat asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot säilytetään pysyvästi. Arkistolaitoksen tekemä päätös ei myöskään ole perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämää koskevan suojan vastainen. Lisäksi arkistolaitos on voinut arkistolain 11 §:n nojalla määrätä, millä menetelmällä pysyvän säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava ja mainitun lain 12 §:n nojalla, missä arkistotiloissa pysyvään säilytykseen tarkoitettuja asiakirjoja on säilytettävä, hallinto-oikeuden perusteluissa todettiin.
Pääesikunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että sen ratkaistavana on kysymys siitä, onko arkistolaitos voinut velvoittaa puolustusvoimat säilyttämään pysyvästi asevelvollisten soveltuvuustestien tulostietoja. KHO ei ottanut kantaa tietoaineiston säilytyspaikkaan eikä tietojärjestelmään, jossa tiedot tulee säilyttää.
Kansallisarkisto esitti valituksen johdosta antamassaan lausunnossa valituksen hylkäämistä. Rekisterit, kuten tämä asevelvollisten testituloskokonaisuus, muodostavat merkittävän osan julkisen hallinnon tehtävien hoidon yhteydessä syntyvästä tietoaineistosta, jonka pysyvästä säilyttämisestä arkistolaitos määrää. Rekisteritutkimuksessa operoidaan pitkillä aikasarjoilla ja yhdistelemällä eri rekisterien tietosisältöjä toisiinsa, joten rekisterit mahdollistavat ainutlaatuisten tutkimusasetelmien määrittelyn. Jos asiakirjat hävitettäisiin henkilön tietosuojatarpeella perustellen, johtaisi se tilanteeseen, jossa oleelliset tiedot ihmisten terveydestä ja sosiaalisista olosuhteista eivät olisi käytettävissä terveyttä ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.
Henkilötietojen arkaluonteisuus ei ole eikä voi olla esteenä henkilötietojen pysyvään säilytykseen määräämiselle, kun kyse on niiden säilyttämisestä tieteellistä tutkimusta varten. Henkilötietojen arkaluonteisuus kestää yleensä korkeintaan 130 vuotta, joka on häviävän lyhyt aika kansallisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta. Asevelvollisten soveltuvuustestin tulostiedot asevelvollisrekisterissä ovat tieteellisen tutkimuksen kannalta kiistattoman arvokkaita aineistoja ja osa yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeää kansallista tietopääomaa ja asiakirjallista kulttuuriomaisuutta.
Asevelvollisrekisterin tietojen omistus ja hallinnointi jää edelleen puolustusvoimille. Pääesikunta päättää siis edelleenkin asevelvollisrekisterin tietojen antamisesta tutkijoille omien käytänteidensä mukaisesti.
Koska arkistolaissa ei ole rajoitettu arkistolaitoksen mahdollisuutta määrätä pysyvästi säilytettäväksi salassa pidettäviä asiakirjoja tai asiakirjoja, joihin sisältyy arkaluonteisia henkilötietoja, KHO katsoi, että arkistolaitos voi harkintavaltansa rajoissa määrätä tällaiset aineistot pysyvästi säilytettäviksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1488534581753.html
Lisätietoja:
pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7001
hallintojohtaja Anitta Hämäläinen, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7025
tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7018
sähköpostit muotoa [email protected]
Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja edistää niiden tutkimuskäyttöä. Tehtäviin kuuluu myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1