Suomen ja Norjan rajan tulliasemien uudistus jatkuu tänään Kivilompolossa, kun Kivilompolon uusi tulliasema ja liikennealue vihitään käyttöön klo 14. Uuden tulliaseman myötä työskentely- ja liikenneolosuhteet sekä asemalla käytettävä valvontatekniikka hyppäävät kerralla 1960-luvun tasolta tälle vuosituhannelle. Suomen tullin tavoitteena on uudistaa myös kaksi muuta Norjan rajalla sijaitsevaa tulliasemaansa. Vuonna 2017 valmistuneen Kilpisjärven ja nyt valmistuneen Kivilompolon jälkeen uudistusvuorossa ovat Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat. Vastaavalla tavalla Norjan tulli suunnittelee uudistavansa tulevaisuudessa omalla puolellaan rajaa sijaitsevat Neidenin ja Polmakin tulliasemat.
Kivilompolossa Suomen ja Norjan tullien työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa ja suorittavat työtehtäviä joustavasti molempien maiden lukuun. Uudella asemalla on huoneistoalaa kaikkiaan noin 380 neliömetriä kolmessa eri rakennuksessa. Uuden tulliaseman rakentamiskustannukset olivat noin 2,7 miljoonaa. Lisäksi tie- ja liikennealueiden rakentaminen maksoi 2,4 miljoonaa euroa. Rakennuskokonaisuuden suunnittelussa on panostettu hyvään toiminnallisuuteen ja energiatehokkuuteen, minkä ansiosta Kivilompolon tulliasema on tarkoitukseensa nähden poikkeuksellisen pieni rakennus.
- Kivilompolon tulliaseman tilatehokkuus on huippuluokkaa. Siitä huolimatta Suomen ja Norjan tullilaisille on pystytty rakentamaan turvalliset ja toimivat työtilat. Tulliasema on koottu lämpimässä teollisuushallissa rakennetuista tilaelementeistä, jolloin on pystytty minimoimaan sään vaikutukset rakenteille rakennusaikana, Tullin materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblom korostaa.
Uudella tulliasemalla ja eriytetyillä tullikaistoilla on varauduttu tavaraliikenteen kasvuun. Uudet selkeät liikennejärjestelyt, uusi valaistus, liikennevalot ja uudet eriytetyt tullikaistat ja pysäytysalueet parantavat kantatien 93 liikenteen sujuvuutta Tullin kohdalla sekä liikenteen, asiakkaiden ja alueella toimivan henkilöstön turvallisuutta.
- Rajanylityspaikan liikennejärjestelyt ovat nyt nykyaikaisia, toimivia ja turvallisia. Lisäksi uuden tulliaseman liikennejärjestelyissä on huomioitu ympäristöasiat rakentamalla hulevesiä varten nykyvaatimusten mukaiset pohjavesisuojaukset, kertoo projektipäällikkö Tomi Tiuraniemi Lapin ELY-keskuksesta.
Suomen tulli aloitti toimintansa keväällä 1963 Palojärvellä asuntovaunussa. Ensimmäinen varsinainen tullitalo rakennettiin Kivilompolon Maaselkävaaraan syksyllä 1966. Kivilompolon tulli kuuluu hallinnollisesti Tornion tullin alueeseen.
Jäämeren veräjillä - Kivilompolon tulliaseman ja rajanylityspaikan historiaa.pdf
Koko: 6,38 MB Tyyppi: pdfJäämeren veräjillä - Kivilompolon tulliaseman ja rajanylityspaikan historiaa.pdf
Koko: 6,38 MB Tyyppi: pdfKivilompolon tulliasema syyskuu 2019 kuvaaja Rami Peiponen.jpg
Koko: 3,60 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4608x2240Kivilompolon tulliasema syyskuu 2019 kuvaaja Rami Peiponen.jpg
Koko: 3,60 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4608x2240Kivilompolon tulliasema syyskuu 2019 kuvaaja Tommi Laukkanen.JPG
Koko: 2,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4032x3024Kivilompolon tulliasema syyskuu 2019 kuvaaja Tommi Laukkanen.JPG
Koko: 2,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4032x3024Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, tarjoaa asiakaslähtöisiä palveluita sekä suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Tulli kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin verot ja maksut sekä torjuu ja tutkii rajat ylittävää rikollisuutta. Lisäksi Tulli laatii viralliset tilastot Suomen ulkomaankaupasta sekä tutkii elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuutta. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tulliliittoa, jossa noudatetaan yhteistä kauppapolitiikkaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1