Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeen (Mahku-hanke) kuntoutuskokeiluun osallistuneet palveluntuottajat ja asiakkaat pitivät ammatillista kuntoutusta ja kielenopetusta yhdistävää kuntoutuspalvelua erittäin tarpeellisena ja monin tavoin hyödyllisenä. Opiskeluvalmennus-projektissa mukana olleet opiskelijat kokivat opiskeluvalmennuksen vahvistavan heidän opiskelukykyään.
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeessa (2015–2020) kehitettiin ja kokeiltiin ammatillista kuntoutusta ja suomen kielen opetusta yhdistävää kuntoutuspalvelua, annettiin maahanmuuttajille tietoa Kelan kuntoutuspalveluista sekä tarjottiin koulutusta Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille.
Mahku-hankkeessa vahvistui käsitys siitä, että ammattilaisten pitää olla tietoisia oman kulttuuritaustansa ja suomalaisen kuntoutuskulttuurin vaikutuksista työskentelyyn.
– Hankkeen kehittämistyön tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ammatillisessa kuntoutuksessa pitäisi pystyä vastaamaan nykyistä paremmin asiakkaiden mielenterveyden haasteisiin ja sosiaalisen ohjauksen tarpeisiin, sanoo hankepäällikkö Salli Alanko Kelasta.
Kuntoutussäätiö teki Mahku-hankkeen kuntoutuskokeilun arviointitutkimuksen. Tulokset osoittavat, että kuntoutus paransi asiakkaiden suomen kielen taitoa ja auttoi heitä matkalla kohti työelämää, ammatin vaihtoa tai uutta koulutusta. Toisaalta vain joka kymmenes kuntoutuskokeilun arviointitutkimukseen osallistunut asiakas työllistyi palkkatyöhön tai palkkatuettuun työhön.
– Kokeiltua kuntoutuspalvelua pitää vielä kehittää, jotta kuntoutus vastaisi maahanmuuttajaväestön ammatillisen kuntoutuksen tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja edistäisi heidän hyvinvointiaan ja työllistymistään, sanoo arviointitutkimusta tehnyt Sirkku Varjonen Kuntoutussäätiöstä.
Opiskeluvalmennus-projektissa (2016–2020) kehitettiin ja kokeiltiin uudenlaista kuntoutusta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville 16–29-vuotiaille. Opiskeluvalmennuksessa vahvistettiin yksilöllisesti opiskelijoiden opiskelukykyä ja tarvittaessa heitä ohjattiin heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Opiskelijoiden pääsemistä opiskeluvalmennukseen haluttiin helpottaa: heidän ei tarvinnut osallistua diagnostisiin selvittelyihin, eikä heiltä edellytetty lääkärinlausuntoa. Hakeutumista helpotettiin myös suullisella hakemisella. Lisäksi kokeiltiin kognitiivis-analyyttisen ja ratkaisukeskeisen lyhytpsykoterapeuttisen menetelmän soveltuvuutta kestoltaan rajatussa opiskelijoiden ohjauksessa.
Kuntoutussäätiö teki Opiskeluvalmennus-projektin arviointitutkimuksen. Tulosten mukaan opiskelijat, oppilaitosten edustajat ja kuntoutuksen ammattilaiset kokivat opiskeluvalmennuksen tarpeellisena kuntoutuksena. Vaikka opiskelijoille haluttiin mahdollistaa varhainen tuki, selvisi, että tavoitetuilla opiskelijoilla oli taustallaan pitkäkestoisia terveyteen ja oppimiseen liittyviä ongelmia sekä useampia opiskelun keskeytyksiä.
– Tutkimus vahvisti näkemystä siitä, että opiskelijat tarvitsevat monipuolista ja yksilöllistä tukea. Myös oppilaitoksen ulkopuolinen tuki opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa nähtiin hyödyllisenä, toteaa tutkija Johanna Korkeamäki Kuntoutussäätiöstä. Opiskeluvalmennuksessa käytetyt menetelmät toivat kuntoutukseen opiskelijalähtöisyyttä ja tukivat vuorovaikutusta, ja opiskelijat kokivat opiskeluvalmennuksen vahvistavan heidän opiskelukykyään.
– Projektin tulosten mukaan on tärkeää kohdentaa joustavia kuntoutuspalveluja opiskelijoille. Oppilaitosten tarjoamassa tuessa on vaihtelua, minkä vuoksi Kelan tarjoama kuntoutus voisi lisätä opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, kertoo projektipäällikkö Soile Huumonen Kelasta.
Kela järjestää Mahku-hankkeen ja Opiskeluvalmennus-projektin loppuseminaarin 27.11.2020 klo 9.40–16.00 verkossa. Seminaarissa esitellään kuntoutuspalvelujen kehittämiseen ja kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien kokemuksia sekä arviointitutkimusten tuloksia.
Mahku-hankkeesta ja sen tutkimuksesta sekä Opiskeluvalmennus-projektista, sen tutkimuksesta ja käytetyistä lyhytterapeuttisista menetelmistä on julkaistu raportit, joihin on koottu kokeilujen tuloksia ja kokemuksia.
Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke. Kehittämistä, kokeilua, kohtaamisia ja taitojen vahvistumista. Salli Alanko (toim.) Kuntoutusta kehittämässä 24/2020
Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus.Sirkku Varjonen, Mirkka Vuorento,Sari Pitkänen, Tuuli Vilhunen, Lotta Hautamäki. Kuntoutusta kehittämässä 23/2020
Opiskeluvalmennuksen kehittäminen. Palveluntuottajien näkökulma. Soile Huumonen, Marjo Lintilä, Tanja Siltala, Susanna Kerman, Arja Kirjavainen, Päivi Mäkisalo-Kauhanen, Maria Lepola, Timo Saari, Ville Salonen. Kuntoutusta kehittämässä 20/2020
Lyhytterapiat opiskeluvalmennuksessa. Kognitiivis-analyyttisen ja ratkaisukeskeisen terapian soveltaminen. Liisa Uusitalo-Arola, Lasse Salmi, Katri Kanninen. Kuntoutusta kehittämässä 21/2020
Opiskeluvalmennus opiskelijan tukena ammatillisissa opinnoissa. Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennuksen arviointi.Johanna Korkeamäki, Ilja Salakka, Piia Pietilä, Lotta Hautamäki.
Kuntoutusta kehittämässä 22/2020
Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
[email protected]
Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.
Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje
Viestinnän yhteystiedot verkossa
www.kela.fi/viestinta
Seuraa Kelaa Twitterissä
@KelaFpa
**
FPA:s kommunikationsgrupp betjänar medierna på numret 020 634 7745 vardagar kl. 9–16
[email protected]
Mediainfo är FPA:s nyhetsbrev (på finska) riktat till medierna. Beställ nyhetsbrevet som utkommer en gång i veckan: www.kela.fi/uutiskirje
Kommunikationsenhetens kontaktuppgifter
www.fpa.fi/kommunikation
Följ oss på Twitter
@KelaFpa
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1