Karhukannan kasvua rajoitetaan kannanhoidollisella metsästyksellä
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsästyskauden 2018–2019 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 355 karhua eli sata karhua enemmän kuin viime vuonna (255). Karhukiintiön kasvattamisen tavoitteena on vakiinnuttaa kasvussa olevan karhukannan taso, purkaa kannan tihentymiä ja ehkäistä pitkään kasvussa olleita porovahinkoja. Karhukannan elinvoimaisuuteen lupamäärän lisäämisellä ei arvioida olevan vaikutusta.
Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla ns. kannanhoidollisella metsästyksellä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan (verotusprosentti) on poronhoitoalueella 27,5 %, muualla Suomessa 14 % ja koko maassa keskimäärin 16,1 %. Tavoitteena on vakiinnuttaa kanta poronhoitoalueen ulkopuolella nykyiselle tasolle, mutta mahdollistaa kannan leviäminen laajemmalle alueelle.
–Vahvistunut karhukanta kestää verotuksen, jota tarvitaan nyt kannan kasvun taittamiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Karhujen aiheuttamien vasavahinkojen määrä on noussut erityisesti poronhoitoalueen etelä- ja itäosissa. Kiintiötä suurentamalla halutaan osaltaan tukea myös Pohjois-Karjalan alhaisen hirvikannan elpymistä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Poronhoitoalueen kiintiö alun perin esitettyä suurempi
Poronhoitoalueen karhukiintiötä nostettiin lausuntokierroksen perusteella 10 yksilöllä (85 -> 95): itäisellä alueella määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15 yksilöllä (60 -> 75) ja läntisellä väheni viidellä yksilöllä (25 -> 20). Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin ministeriön alkuperäisen esityksen mukaisesti 260 karhua eli 90 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi toukokuussa Suomen karhukannan kooksi kevään pentutuotto huomioiden 2 130–2 260 yksilöä. Viime vuonna vastaava luku oli 1 980–2 100 ja toissa vuonna 1 720–1 840. Erillisiä pentueita arvioitiin keväällä olevan 201–232, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin (187–216). Yksilömäärissä kasvua on tapahtunut lähinnä itäisessä Suomessa ja siellä erityisesti vakiintuneen kannan hoitoalueella. Selvimmin kannan runsastuminen näkyy Kaakkois-Suomen riistakeskuksen toimialueella.
Alueen hirvikanta huomioitava poikkeuslupia myönnettäessä
Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat voitaisiin ottaa kiintiöön perustuvia poikkeuslupia myönnettäessä huomioon nykyistä paremmin ja joustavammin. Vahinkokehityksen ohella alueellisessa kohdentamisessa tulee huomioida myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Huomiota tulee edelleen kiinnittää myös metsäpeurakannan turvaamiseen Suomenselällä ja Kainuussa.
Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.
MMM:n asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä (496/2018), pdf
Asetuksen taustamuistio (27.6.2018), pdf
Luonnonvarakeskus: Suomen karhukannan tila ja pentuetuotto 2017 (27.3.2018), pdf
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 029 516 2432 ja 040 733 6229, [email protected]
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, [email protected]
