Itä-Suomen neuvottelukunnan kannanotto
Saimaan kanavan kehittäminen tukee teollisuuden investointeja ja on tärkeä osa Itä-Suomen liikennejärjestelmää.
Itä-Suomen neuvottelukunta päätti kokouksessaan 19.4.2018 antaa alla olevan kannanoton Saimaan kanavan kehittämisestä ja sisävesiliikenteestä.
Neuvottelukunta on viiden maakunnan yhteistyöfoorumi. Siihen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, jolla on neuvottelukunnan kiertävä puheenjohtajuus vuonna 2018.
Kannanotto on toimitettu liikenne- ja viestintäministeriöön, Liikennevirastoon, eduskunnan liikennevaliokuntaan, valtionvarainvaliokunnan liikennejaokseen sekä työ- ja elinkeinoministeriöön.
--
ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNNAN KANNANOTTO:
Saimaan kanavan kehittäminen tukee teollisuuden investointeja ja on tärkeä osa Itä-Suomen liikennejärjestelmää
Liikennevirastossa on valmistunut suunnitelma Saimaan alueen rahtiliikenteenteen kehittämistä tukevista toimista. Tavoitteena on lisätä Saimaan kanavassa ja syväväylällä liikennöivien alusten lastinottokykyä kanavan sulkuja pidentämällä ja kanavan vedenpintaa nostamalla. Käynnissä on jo sulkujen alaporttien uusiminen, uuden jäänmurtokaluston käyttöönotto sekä Saimaa-portaalin kehittäminen tiedonjakokanavaksi logistiikka-alan eri toimijoille.
Saimaan kanavan liikenne on vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman myötä vähentynyt 1,3 milj. tonnin vuositasolle ja Saimaan sisäinen liikenne 670 tuhannen tonnin vuositasolle, josta uittoa 260 tuhatta tonnia. Parhaana vuonna 2004 kanavaliikenne oli 2,4 milj. tonnia ja uitto 710 tuhatta tonnia.
Kesällä 2016 tehty Saimaan alueen teollisuuden logistiikkakysely osoitti, että etenkin Itä-Suomen metsäteollisuudella on käynnissä ja suunnitteilla merkittäviä investointeja. Näiden investointien seurauksena sekä vienti- että tuontikuljetukset voivat lisääntyä tuntuvasti Saimaalla. Se tukisi myös Suomen ja EU:n ympäristötavoitteita vähentämällä liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Suunnitelmien taustalla on se tosiasia, että Saimaan alueen rahtiliikenteen kehityksen esteeksi on muodostumassa vanheneva aluskalusto. Myös kanavan rakenteet ovat ikääntyneet ja vaativat korjausinvestointeja toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi vuokrasopimuksen mukaisesti.
Saimaalla liikennöivät rahtilaivat ovat pääosin ulkomaista tonnistoa. Ensimmäiset ulkomaiset varustajat ovat käynnistäneet talvella 2018 uuden tonniston suunnittelun Saimaan rahtiliikenteeseen. He samoin kuin rahdinantajat tarvitsevat varmuuden kanavan tulevista kehittämistoimista.
Sulkujen pidennys (11 m) ja vedenkorkeuden nosto (10cm)
Pidentämällä sulkuja nykyisestä noin 82 metristä 93 metriin ja korottamalla vedenpintaa suluissa 10 cm saavutetaan seuraavat hyödyt:
- Alustarjonta Saimaan liikenteeseen kasvaa, kun isommat laivat voivat purjehtia Saimaalle.
- Lastinottokyvyn kasvaessa (lisäys 800- 900 tn) liikenteen kannattavuus paranee.
- Alusten kyky liikkua suluissa myös talviolosuhteissa paranee.
- Myös uutta matkustajaliikenteeseen tarkoitettua risteilijäkalustoa voi tulla Saimaalle.
Järkevää olisi, että väistämättä edessä oleva kanavarakenteiden ja yläporttien uusiminen tehdään niin, että samassa hankkeessa myös vesiliikenteen kilpailukyky ja kannattavuus paranevat, mikä edellyttää sulkujen pidentämistä ja vedenkorkeuden nostoa.
Kehityshankkeen kustannusarviot ovat: Sulkujen pidentäminen noin 60 M€ ja kanavan vedenpinnan nosto noin 5 M€. Kehityshankkeen voisi toteuttaa 2-3 vuoden aikana, jolloin hankkeen vuosikustannustaso olisi 20–30 M€ vuodessa. Jaksotettu hankeaikataulu mahdollistaa kanavaliikenteen jatkumisen avovesikaudella, jolloin teollisuuden kuljetuksille aiheutuva rakentamisaikainen haitta olisi mahdollisimman pieni.
Myönteistä on, että Saimaan alueella liikennöivät varustamot ovat kiinnostuneita investoimaan uuteen aluskalustoon, jos Saimaan kanavan kehityshankkeet etenevät ja vesikuljetusten kannattavuutta voidaan niiden avulla parantaa. Ne odottavat nyt selvää päätöstä ja informaatiota siitä, miten Saimaan kanavaa ja syväväylää tulevaisuudessa kehitetään.
Myös Itä-Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien sekä logistiikkakustannusten kannalta kanavan käytettävyyden ja liikenteen jatkuvuuden varmistaminen on tärkeää. Kanavan kehittäminen on perusteltua myös liikenteen päästövaatimusten kiristyessä. Positiivinen signaali edesauttaisi myös matkailuelinkeinon ja risteilyliikenteen kehittämistä Saimaalla.
Itä-Suomen maakunnat tukevat Liikenneviraston valmistelemaa Saimaan kanavan ja vesiliikenteen kehittämishanketta ja pitävät sitä tärkeänä osana Itä-Suomen koko liikennejärjestelmää. Kanava ja syväväylä tulee sisällyttää myös kansalliseen liikenneväylien runkoverkkoon.
Esitetty kehittämishanke voidaan toteuttaa vuosien 2020–2023 aikana. Päätös kehittämishankkeen toteuttamisesta tulee sisällyttää ensimmäiseen laadittavaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmä-suunnitelmaan ja siinä määriteltäviin investointihankkeisiin. Mitä nopeammin varustamot ja muut toimijat saavat varmuuden kanavan kehittämistoimista, sitä parempi.
ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA
HELSINGISSÄ 19.4.2018
Lisätiedot:
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen, 040 546 9649
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen, 044 770 0515
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä. Tavoitteenamme on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella, tehdä töitä ja yrittää. Tehtäviämme ovat maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen.
Roolimme aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Toimitilamme ovat Joensuun vanhimmassa kivirakennuksessa, Pielisjoen linnassa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1