Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Hirvikanta vakaa - hirvikolarit vähenivät, metsävahingot yllättävän suuret

Maa- ja metsätalousministeriö

Hirvikanta vakaa - hirvikolarit vähenivät, metsävahingot yllättävän suuret

Julkaistu: 04.03.2010 klo 14:55
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Hirvikanta on lähes koko valtakunnassa asetetuissa tiheystavoitteissa. Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien alueilla pyyntilupia lisätään paikallisesti vielä merkittävästi ja muualla maassa pyyntilupien lisäyksellä varmistetaan, ettei hirvikanta lähde 1990-luvun lopun tavoin ennakoimattomaan kasvuun. Näin todettiin maa- ja metsätalousministeriön, Metsästäjäin Keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuotuisessa hirvineuvottelussa. Neuvottelussa käytiin läpi syksyn 2009 metsästyksen tulos ja hirvikannan sekä hirvivahinkojen kehitys 2000-luvulla riistanhoitopiireittäin. Riistahallinnon neuvottelua valmisteltiin kuulemalla ennalta tärkeimpiä sidosryhmiä liikenteen ja maa- ja metsätalouden alalta.

Hirvikanta on lähes koko valtakunnassa asetetuissa tiheystavoitteissa. Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien alueilla pyyntilupia lisätään paikallisesti vielä merkittävästi ja muualla maassa pyyntilupien lisäyksellä varmistetaan, ettei hirvikanta lähde 1990-luvun lopun tavoin ennakoimattomaan kasvuun. Näin todettiin maa- ja metsätalousministeriön, Metsästäjäin Keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuotuisessa hirvineuvottelussa. Neuvottelussa käytiin läpi syksyn 2009 metsästyksen tulos ja hirvikannan sekä hirvivahinkojen kehitys 2000-luvulla riistanhoitopiireittäin. Riistahallinnon neuvottelua valmisteltiin kuulemalla ennalta tärkeimpiä sidosryhmiä liikenteen ja maa- ja metsätalouden alalta.

Viime vuosien määrätietoisen kannanhoidon myötä hirvikanta on asettunut koko maassa 1990-luvun puolivälin tasolle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että talvehtiva hirvikanta on noin 86 000 hirveä (82 000-90 000). Tämä tarkoittaa noin 2,9 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Valtakunnalliseksi hirvitalousaluekohtaiseksi tiheystavoitteeksi on asetettu 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, joten valtakunnallisesti tavoite on saavutettu. Alueellista vaihtelua esiintyy kuitenkin yhä.

Viime vuosien voimakkaan metsästyksen ansiosta hirvien talvikantaa on onnistuttu pudottamaan vuosituhannen vaihteen yli 140 000 hirven tasosta lähes puoleen eli nykyiseen 86 000 yksilöön. Viimesyksyn hirvisaaliin (62 000 hirveä) jäljiltä hirvikanta on asetetulla tasolla.

Erityisesti hirvikolarit ovat jatkaneet laskua. Vuosituhannen vaihteen jälkeen hirvikolarien määrä on pudonnut alle puoleen. Liikennemäärien 3-4 prosentin vuotuisesta kasvusta huolimatta hirvien aiheuttamat liikennevahingot ovat nyt määrältään jopa alle 1990-luvun puolivälin tason. Hirvikolarien määrän kehitys näyttää olevan hyvä indikaattori hirvikannan koon kehityksestä. Kolarien määrä reagoi ilman viivettä hirvikannassa tapahtuviin muutoksiin. Kehitteillä on myös muita nopeasti reagoivia indikaattoreita, kuten valmistumassa oleva Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen internetpohjainen havaintotietojen keruujärjestelmä - ns. Sorkka-ohjelma - josta tullaan saamaan hirvikannan havaintotieto hirvenmetsästäjiltä reaaliajassa.

Hirvien aiheuttamat metsävahingot nousivat huimasti lähes 5,3 miljoonaan euroon. Korvaussumma ei kuitenkaan korreloi hirvikannan koon taikka esimerkiksi hirvikolarien määrän kanssa lainkaan, ja syytä metsävahinkojen kasvuun pitääkin hakea osittain muualta. Uuden riistavahinkolain tuleminen voimaan viime joulukuun alussa lienee lisännyt korvaushakemusten määrää, koska uudessa laissa muun muassa vahingon kärsijän ns. omavastuuosuus poistettiin. Metsävahinkokorvauksia maksetaan myös takautuvasti kolmen vuoden aikana tapahtuneista vahingoista, joten nyt lankeaa korvattavaksi myös muutaman aiemman vuoden aikana syntyneitä metsävahinkoja.

Keskustelussa todettiin, että valtakunnallisesti hirvikannan suuruudessa ei näyttäisi olevan enää erityistä leikkaamistarvetta. Ensimmäisiä merkkejä hirvikannan uudesta noususta on kuitenkin havaittavissa eteläisessä Suomessa ja kannan kehitystä tällä alueella seurataankin erityisen tarkasti, ettei kanta pääse ennakoimattomasti kasvamaan.

Neuvotteluissa käsiteltiin myös muita hirvieläimiä, ja varsinkin valkohäntäpeurakannan kasvun pysäyttämiseksi pyyntilupien määrää on lisätty voimakkaasti. Viime syksyn ja talven valkohäntäpeurasaalis ei alustavien tietojen mukaan juurikaan noussut edellisvuotisesta yli 25 000:sta. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin yhteenlaskettujen liikenneonnettomuuksien määrä on jo yli kaksinkertainen hirvikolarien määrään verrattuna. Metsäkaurissaaliin osalta todettiin lievää nousua, mutta näyttää siltä, että ilveskannan voimakas vahvistuminen näkyy selkeimmin juuri metsäkauriskannan kehityksessä.

Tarkemmat pyyntilupamäärät ja saalistavoitteet täsmentyvät kaikkien hirvieläinten osalta, kun riistanhoitopiirien koordinoimat alueelliset sidosryhmäneuvottelut on käyty.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 733 6229
apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen, Metsästäjäin Keskusjärjestö, p. 050 505 5635
tutkija Jyrki Pusenius, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 0400 529 865

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs