Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Etelä-Savon Energiatapaaminen Mikkelissä 30.10.2013: Kotimaiset energiavarat nykyistä parempaan hyötykäyttöön

Energiateollisuus ry

Etelä-Savon Energiatapaaminen Mikkelissä 30.10.2013: Kotimaiset energiavarat nykyistä parempaan hyötykäyttöön

Tiedote.
Julkaistu: 30.10.2013 klo 11:36
Julkaisija: Energiateollisuus ry

Energiaomavaraisuuden parantaminen on ollut jo useamman hallituksen energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Energiaomavaraisuutta pitää tärkeänä myös valtaosa suomalaisista. Tuomme noin kaksi kolmasosaa kaikesta käyttämästämme energiasta ulkomailta. Se ja varsinkin öljyn hinnan korkea taso ovat painaneet kauppatasettamme viime vuosina vahvasti miinukselle, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen muistuttaa. 

Kivihiiltä on käytetty tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 47 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kasvu vaikuttaa suurelta, mutta se johtuu pääasiassa siitä, että vuotta aikaisemmin hiiltä käytettiin poikkeuksellisen vähän. Hyvän vesitilanteen johdosta sähköä saatiin pohjoismaisilta markkinoita ennätyksellisen paljon ja kotimaistakin vesivoimaa oli runsaasti käytössä. 

Kivihiilen käyttöä on lisännyt myös hiilen matala markkinahinta. Kun samanaikaisesti turpeen verotusta on kiristetty, mikä samalla on vähentänyt metsähakkeen tukia ja lisännyt sen kustannuksia, on kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky suhteessa kivihiileen heikentynyt. Tässä tilanteessa olisi järkevää pohtia, miten kotimaisten polttoaineiden saatavuutta voidaan parantaa ja miten niiden kustannustasoa saataisiin kilpailukykyisemmäksi hiileen nähden, Naukkarinen korostaa. 

Naukkarisen mukaan valtiovallan tulisi perua vuodelle 2015 päätetty turpeen valmisteverojen nosto ja palauttaa vero vuoden 2012 tasolle. Muutoin turpeen energiakäyttöä on turvattava hallituksen strategioiden mukaisesti siten, että energiantuotantoa edistetään jo luonnontilaltaan muuttuneilla soilla. Vanhoja turvesoita poistuu käytöstä ja uusien soiden luvitus takkuilee niin, että voidaan puhua jo lupasumasta. Luvitusta pitäisi ehdottomasti nopeuttaa. 

– Metsäenergian osalta on asetettava tavoitteeksi toimivat markkinat, joilla metsäenergia on päästöttömyytensä ansiosta kilpailukykyinen muihin polttoaineisiin nähden. 

Sähköomavaraisuuden edistämisessä käytettävä useita keinoja 

Sähköntuontimme on pysynyt jo pitkään huolestuttavan korkealla tasolla – 15–20 prosentissa sähkön kokonaishankinnasta.  Nyt olisi päästävä sanoista tekoihin ja ruvettava parantamaan sähköomavaraisuuttamme. Tämä tehostaisi entisestään hyvin toimivaa energiajärjestelmäämme ja vahvistaisi kauppatasettamme, hyvinvointiamme ja kilpailukykyämme, Naukkarinen sanoo. 

– Panostaminen sähköisen liikenteen kehittämiseen ja erityisesti sähköautoilun edistäminen on hyvä esimerkki, siitä, miten voisimme vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia ja samalla kasvattaa energiaomavaraisuuttamme. Myös ilmasto ja elinympäristömme hyötyisivät tästä.    

Tuulivoimahankkeet ovat tänä vuonna lähteneet liikkeelle myönteisellä tavalla, mutta niiden etenemistä haittaavat yhä liian monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja luvitusmenettelyt. Samat esteet koettelevat myös vesivoiman lisärakentamista, joka on keskittynyt vain tehonkorotuksiin. Vesivoimaa kuitenkin tarvitaan säätökykyisyytensä vuoksi ja siksi myös uudelle vesivoimalle pitäisi antaa mahdollisuus, kunhan se tehdään ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve ja mahdollisuudet on huomioitava kansallisessa 2050 energia- ja ilmastokartassa, jota valmistellaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa.

Päästöttömistä tuotantomuodoista myös ydinvoimahankkeet etenevät. Valitettavasti kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja varjostaa ns. voimalaitos- eli windfall-vero, joka lisää uusienkin investointien riskitasoa ja vaikeuttaa niiden toteuttamista.

Sähkön jakeluverkkoihin miljardi-investoinnit lähivuosina

Sähkön tuotantoinvestointien ohella lähivuosina ovat edessä mittavat investoinnit sähköverkkoihin. Seuraavien viiden vuoden aikana sähkönjakeluverkkoon arvioidaan investoitavan noin neljä miljardia euroa. Investoinnit työllistävät paikallisesti ympäri Suomea ja tuovat verotuloja kuntiin vuosien ajan. Kuluvan vuosikymmenen alkuun verrattuna verkonrakentamisen vuosittaisen työmäärän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä, toteaa johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuudesta. 

Vauhtia investoinneille sähköverkkoon antaa uudistunut, syyskuun alussa voimaan astunut sähkömarkkinalaki. Lakiuudistus rytmittää sähköverkkojen rakentamista, mukaan lukien maakaapelointia, vuosiksi eteenpäin ja sen tavoitteena on sähkön toimitusvarmuuden parantaminen. 

Kaikkien lain vaatimien uudistusten tulee olla valmiina vuonna 2028, mutta välietappeja tiettyjen vaatimusten täyttämiselle on asetettu sekä vuodelle 2019 että 2023, joten sekä investointeja että työtä voidaan hajauttaa pidemmälle ajalle. 

– Vuotuisten sähkönjakeluverkkoinvestointien arvioidaan kasvavan 2010-luvun loppuun mennessä jopa 40 prosenttia nykytasosta. Tänä vuonna 2013 verkkoyhtiöt investoivat lähes 700 miljoonaa euroa. 

Hännisen mukaan maakaapeloinnin lisääntyminen aiheuttaa suurimman yksittäisen kasvupiikin: keskijännitekaapelien kohdalla kasvun odotetaan olevan yli 200 prosenttia vuosien 2012–2019 välillä. Etäluettavat sähkömittarit on jo asennettu useimpiin suomalaisiin talouksiin, mutta uusia investointeja mittareihin voidaan odottaa 2020-luvulla, kun mittarien seuraava sukupolvi tulee käyttöön. 

 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772
Johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs