Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa – EU-valtiot surkeita esimerkkejä energiatehokkuuden tavoittelussa

WWF Suomi

Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa – EU-valtiot surkeita esimerkkejä energiatehokkuuden tavoittelussa

Tiedote.
Julkaistu: 21.05.2015 klo 11:15
Julkaisija: WWF Suomi

Suurin osa EU-maista toteuttaa energiatehokkuusdirektiivin julkisia rakennuksia koskevat toimenpiteet puutteellisesti. Raportointi on pääosin riittämätöntä, ja maakohtaiset energiansäästötavoitteet on laskettu väärin. Suomi pärjää vertailussa kehnosti.

Eurooppalaisen energiatehokkuutta ja -säästöä edistävän koalition (The Coalition for Energy Savings) julkaisemassa raportissa tutkittiin jäsenmaiden suunnitelmia energiatehokkuusdirektiivin 5. artiklan täytäntöön panemiseksi. Artikla velvoittaa jäsenmaat peruskorjaamaan vuosittain 3 prosenttia keskushallinnon omistamien rakennusten pinta-alasta energiatehokkaaksi tai saavuttamaan vastaavan energiansäästön vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennusten käyttäjille suunnatut informaatiokampanjat sekä kiinteistönhoitoyritysten motivointi energiansäästöön.

28 jäsenmaasta 17 valitsi vaihtoehtoiset toimenpiteet, mutta vain Itävalta, Kroatia, Italia ja Slovakia laskivat ja raportoivat korjausrakentamista vastaavan säästötavoitteen oikein. Muut laskivat kumulatiivisen säästötavoitteensa vuosille 2014–2020 pahasti alakanttiin: esimerkiksi Suomen asettama tavoite (8,2 GWh) on vain neljäsosa direktiivin edellyttämästä säästömäärästä (34 GWh).

”Energiatehokkuuden tärkeyttä alleviivataan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa, mutta jäsenvaltiot vetävät mattoa omien jalkojensa alta sivuuttaessaan asiassa omat rakennuksensa. Julkiset energiatehokkuushankkeet ja pilottikohteet ovat elintärkeitä kasvavalle energiatehokkuusalalle”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Yleinen syy säästötavoitteen laskuvirheeseen piilee siinä, että korjausrakentamisen energiasäästöt eivät pääty ensimmäisen vuoden jälkeen, vaan jatkuvat koko tarkastelujakson ajan. Esimerkiksi vuoden 2016 lopussa tulee olla säästettynä energiamäärä, joka vastaa vuoden 2016 säästöjen, kaksi kertaa toteutuneiden vuoden 2015 säästöjen, ja kolme kertaa toteutuneiden vuoden 2014 säästöjen summaa. Esimerkiksi Suomen laskema 8,2 GWh:n tavoite kuvaa säästötavoitetta vain vuodelle 2020, ei koko tarkastelujaksolle 2014–2020.

Lisätietoja:

projektityöntekijä Jere Lehtomaa, WWF Suomi, 0400 422 659

Raportti kokonaisuudessaan (englanniksi): http://energycoalition.eu/20150521

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs