Kaikkien yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus liikkua ja urheilla on periaatteellisesti laajaa hyväksyntää herättävä periaate liikunnassa ja urheilussa. Tästä huolimatta syrjinnän, epätasa-arvoisen kohtelun ja ulossulkemisen kokemuksia havaitaan eri yhteyksissä. Monikulttuuriset suomalaisurheilijat ovat kokeneet rasismia urheilutoiminnassa. Kaikilla perheillä ei ole varaa harrastaa liikunta- ja urheiluseuroissa. Urheilujournalismissa törmätään edelleen urheilijoihin ja naisurheilijoihin. Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikunta kaipaa edelleen peräänkatsojaa.
Keskustelua yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, hyvästä hallintotavasta ja eettisistä periaatteista on suhteellisen helppoa käydä - yksimielisesti ja ylätasolla. Ongelmallisempaa on kuvata se, kuinka yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat käytännössä ja ihmisten kokemuksissa.
Vuonna 2015 tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolain osittaisuudistus sekä uusi liikuntalaki. Ne kaikki ohjaavat ennen kaikkea julkishallintoa, kuntia ja järjestöjä edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikilla toimialoillaan – myös liikunnassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti valtion liikuntaneuvostolle jaoston käsittelemään liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston tehtävänä on seurata, miten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoitteet otetaan huomioon kaikessa liikuntasektorin toiminnassa, kuten liikuntapaikkojen suunnittelussa ja järjestöjen toiminnassa.
Ensitöikseen Valtion liikuntaneuvosto on teettänyt nyt julkaistun selvityksen: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa, Pyykkönen T. (2016). Selvitys taustoittaa lainsäädäntöä ja velvoitteita, joita on otettava huomioon julkisin varoin toteutettavassa liikuntatoiminnassa. Se myös kuvaa jo tähän asti toteutetut toimenpiteet asian parissa. Selvitys osoittaa, että jatkossa tarvitaan selkeitä tavoitteita, konkreettisia tekoja, systemaattista seurantaa ja uusia osallistamisen tapoja. Suomalainen liikuntajärjestelmä toimii ensisijaisesti enemmistön ehdoilla.
Viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla laajan ohjelman vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Toimintaohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä, jotka kohdistuvat muun muassa opetushenkilöstön koulutukseen, nuorisotyöhön, liikuntaan ja uskontojen vuoropuheluun. Jatkossa nähdään, tarvitaanko samanlainen avaus myös yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen liikunnan puolesta?
Lisätietoja:Hanna Kosonen, kansanedustaja, Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston puheenjohtaja. Toni Piispanen, suunnittelija, Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston sihteeri029 533 0284 Teijo Pyykkönen, tutkimus- ja julkaisupäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura, julkaisun kirjoittaja010 778 6608© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1