Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: EU:n rakennerahasto-ohjelmat käynnistyivät toden teolla vuonna 2009

- EU:n rakennerahastovaroja on käytetty vuonna 2009 tehokkaasti talouden ja työllisyyden parantamiseksi. Ohjelmien pullonkaulat onnistuttiin pääosin poistamaan vuoden 2009 aikana, sanoi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Tulevaisuusfoorumin yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 7.1.2010 Jyväskylässä.

Viime vuonna rahoitettiin hankkeita yhteensä 600 miljoonan euron arvosta, mikä on enemmän kuin vuosina 2007 ja 2008 yhteensä. Uusista hankkeista noin puolet on Euroopan Aluekehitysrahaston hankkeita ja puolet Euroopan Sosiaalirahaston hankkeita.

Rakennerahastohankkeilla edistettiin merkittävästi myös talouden elpymistä, työllisyyttä ja työttömiin kohdistuvia toimia. EAKR-varoja on käytetty taloutta elvyttäviin yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin, tutkimukseen ja teknologiaan, koulutuksen alueellisiin hankkeisiin ja työllistäviin infrastruktuurihankkeisiin. ESR-rahoja on kohdennettu työttömyyden kasvun vuoksi erityisesti nuorten ja akateemisten alojen työttömien työvoimakoulutukseen, tukityöllistämiseen ja yrittäjien starttirahaan.

- Hallituksen asettama tavoite käyttää 60 miljoonaa euroa ESR-varoja työvoimapolitiikkaan on toteutumassa sen ansiosta, että loppusyksyn aikana TE-keskuksissa käynnistettiin runsaasti työvoimapoliittisia ESR-hankkeita. Myös hankkeiden maksut ja sitä myötä tilitykset EU:n komissiolle ovat nopeutuneet niin, että vaara ohjelmavarojen palautumisesta komissiolle on vältetty, kertoi Pekkarinen.

EU:n rakennerahastoilla on vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden aikana vaikutettu yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen. Koko ohjelmakauden 2007-2013 työpaikkatavoitteesta on toteutunut jo lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Yhteensä 61 000 suomalaista on aloittanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa. Se on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 5 600.

- Myös vuonna 2010 rakennerahastovaroja on käytettävissä normaalia enemmän, yhteensä lähes 900 miljoonaa euroa. Suhdannetilanteen epävarmuuksien ja työttömyyskehityksen kannalta nämä resurssit tulevat tarpeeseen, Pekkarinen painotti.

- Jatkossa tavoitteena on edelleen parantaa hanketoiminnan vaikuttavuutta. Eduskunnan hyväksymän budjettilinjauksen mukaisesti ohjelmavaroja tulee käyttää uutta yrittäjyyttä, liiketoimintaa ja työpaikkoja luoviin hankkeisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimiin, sanoi ministeri.

- Tavoitteena on myös yksinkertaistaa merkittävästi rakennerahastojen hallinnointia uudessa aluehallinnossa eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY) ja maakuntaliitoissa. Hallintobyrokratian karsiminen on jäljellä olevista haasteista merkittävin, sanoi rakennerahastojen vastuuministeri Pekkarinen.

Ikärakenteen muutos haastaa alueet

Ministeri Pekkarinen kiinnitti Jyväskylässä huomiota myös ikärakenteen muutokseen. Hän kertoi, että maaliskuun alusta käynnistyy ikärakennemuutosalueiden verkosto. Se sisältyy alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) ja pureutuu Suomen ikärakenteen vinoutumisen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

- Ongelmana on, että asukasta kohden laskettu työpanos pienenee ja tuotannon kasvu hidastuu, eläkemenot nousevat, tarve hyvinvointipalveluille lisääntyy ja työvoimasta tulee puutetta, muistutti Pekkarinen.

- Verkoston toiminta koostuu aluekehittäjäkoulutuksesta, tutkimus-, ennakointi- ja kehittämistoiminnoista, alueellisista pilotti-/toimenpidehankkeista sekä koordinoivasta verkostotyöstä. Samalla vahvistetaan toimivan maaseutu-kaupunki-yhteistyön luomista. Vuosina 2010-2013 toimivaa verkostoa koordinoi Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun KOKO-alue, kertoi ministeri.

Lisätiedot:

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh. 010 606 3500