Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Hallitus ja valtio » Eduskunnan juhlavuotta juhlistetaan kahden euron erikoisrahalla ja numeroiduilla kultakolikoilla

Suomen Rahapaja Oy

Eduskunnan juhlavuotta juhlistetaan kahden euron erikoisrahalla ja numeroiduilla kultakolikoilla

Tiedote.
Julkaistu: 03.09.2013 klo 15:07
Julkaisija: Suomen Rahapaja Oy

Valtiovarainministeriö laskee liikkeelle vuoden ensimmäisen erikoiskakkosen 4.9.2013

Valtiovarainministeriö omistaa vuoden 2013 ensimmäisen erikoiskakkosen sekä vuoden ainoan kultarahan vuoden 1863 valtiopäiville, jotka olivat alku säännölliselle valtiopäivätoiminnalle ja demokraattiselle Suomelle. Erikoiskakkonen lasketaan liikkeelle 4.9. ja kultaraha 17.9.

Miljoona erikoiskakkosta suomalaisten kukkaroihin

Kukin euroja käyttävä maa saa laskea liikkeelle kaksi kertaa vuodessa kahden euron erikoisrahan, jotka ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa euromaissa. Erikoiskakkosen arvopuoli on samanlainen kuin tavallisessa käyttörahassa, teemakuva on kansallisella puolella. Vuoden 1863 valtiopäiville omistetun kahden euron erikoisrahan kansallista puolta kuvittaa vuosiluku 1863 ja siitä kasvava verso, joka symboloi kansanvallan alkua ja maamme kehitystä. Kahden euron erikoisrahan on suunnitellut Petri Neuvonen.

Valtiopäivät 1863 -erikoiskakkosen kokonaislyöntimäärä on miljoona kappaletta. Suurin osa lyöntimäärästä päätyy normaaliin rahakiertoon, mutta kiertämättömiä kolikoita voi ostaa Suomen Rahapajan verkkokaupasta ja jälleenmyyjiltä. Aiem-masta poiketen liikepankit eivät enää myy kahden euron erikoisrahoja.

Myyntiin meneviä juhlarahoja numeroidaan ensimmäistä kertaa

Sadan euron nimellisarvoisia kultakolikoita lyödään 6000 kappaletta, joista 200 on numeroitu. 200 kultarahaa numeroidaan lyömällä juokseva järjestysluku kolikon syrjään. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtiovarainministeriön valtuutuksella lyötyjä virallisia, myyntiin meneviä juhlarahoja numeroidaan. Sadan euron nimellisarvoisen kultakolikon arvopuolen kruunu ja raottuva verho kuvaavat Venäjän keisarin valtaa, ja tunnuspuolen pykälämerkki kansanvallan alkua. Kultarahan on suunnitellut Reijo Paavilainen.

Valtiopäivät 1863 olivat valon ajan alku

Monen suomalaisen historialliseen muistiin on painunut vuosiluku 1809 ja tuolloin järjestetyt Porvoon valtiopäivät. Harvempi kuitenkaan muistaa, että seuraavat valtiopäivät pidettiin vasta yli 50 vuotta myöhemmin. Demokraattiselle Suomelle vuoden 1863 valtiopäivillä oli valtava merkitys, sillä niistä alkoi maamme säännöllinen valtiopäivätoiminta. Tuon vuoden jälkeen suomalaisilla oli vakiintunut mahdollisuus vaikuttaa oman maansa asioihin ja kehitykseen. Ensimmäistä kertaa valtiopäiväasiakirjat olivat myös suomen kielellä, ja lehdistö sai kirjoittaa valtiopäiväasioista.

 

Lisätietoja:

Laura Helle
Viestintä- ja markkinointisuunnittelija
Suomen Rahapaja
+ 358 40 738 1356
laura.helle(at)mint.fi

 

Liitetiedostot

Suomen Rahapaja -konserni suunnittelee, markkinoi ja valmistaa metallisia käyttörahoja, juhla- ja erikoisrahoja, rahasarjoja sekä raha-aihioita. Suomen Rahapaja -konserni on euroalueen vahvin metallirahan valmistaja ja huhtikuussa 2011 tapahtuneen Saxonia EuroCoin GmbH:n kaupan myötä myös yksi maailman suurimmista metallirahan viejistä. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Lisätietoa Suomen Rahapajasta www.suomenrahapaja.fi.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs