Advokaatti-lehti 2/2014: Lapsen voi vahingossa johdatella todistamaan väärin
Lapsen voi vahingossa johdatella todistamaan väärin
Jo nelivuotias kykenee tuottamaan yhtä luotettavan kertomuksen tapahtuneesta kuin aikuinen. Toisaalta lapsi voidaan tahallisesti tai tahattomasti johdatella kertomaan miltei mitä tahansa, jolloin kertomus ei enää todista mitään. Lapsen kuuleminen on keskeisessä roolissa esimerkiksi hyväksikäyttöepäilyjä selvitettäessä. Aiheesta kertoo tänään ilmestynyt Advokaatti-lehti.
– Jos syyttömiä ihmisiä tulee Suomessa tuomituiksi, mitä todennäköisimmin he tulevat tuomituiksi juuri hyväksikäyttörikoksista, Åbo Akademin oikeuspsykologian professori Pekka Santtila uskoo.
Esimerkiksi kysymykset, joissa lapsi voi valita vain kahdesta vaihtoehdosta, vähentävät kertomuksen luotettavuutta oleellisesti. Molemmat vaihtoehdot ovat voineet olla vääriä, mutta lapsi on kokenut olleensa pakotettu valitsemaan toinen.
Kolumni: Ambulanssinjahtaajat maahanmuuttajien kimpussa
Yhdysvalloissa ambulanssinjahtaajiksi kutsutaan juristeja, jotka kiertelevät onnettomuuspaikoilla värväämässä uhreja, jotka voisivat nostaa rahakkaita korvauskanteita. Nyt tuo Atlantin takanakin kielletty toiminta on rantautunut Suomeen, kirjoittaa Advokaatin uusi kolumnisti Elina Grundström. Syyttävä sormi ei osoita asianajajiin, vaan jopa vailla juridista koulutusta toimiviin henkilöihin.
– Juristipiireissä väitetään, että vasta maahan tulleille turvapaikanhakijoille on tarjottu 50 tai 100 euron palkkioita siitä, että he panevat nimensä valtakirjaan, joka antaa asiantuntemattomalle yritykselle luvan hoitaa heidän asioitaan ja mahdollisuuden laskuttaa viranomaisia. Turvapaikkahakemuksiin erikoistunut kokenut asianajaja pitää mahdollisena, että nämä epäpätevät avustajat ovat jo aiheuttaneet perusteettomia käännytyksiä.
Rikostoimittaja: kaikkea ei voi julkaista lehdessä
Helsingin Sanomien rikostoimittaja Minna Passi palkittiin juuri tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnolla. Advokaatin haastattelussa hän pitää tehtävänään yhteiskunnan epäkohtien paljastamista. Rikostoimittajan työssä eettiset kysymykset tulevat vastaan tuon tuosta, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.
– Pitää ajatella myös lukijoita. Kaikkea ei vain voi julkaista. Varsinkin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pahoinpitelyyn liittyvät yksityiskohdat voivat olla liian järkyttäviä lukijoille.
Lue näköislehteä:
Lisätietoja:
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925, [email protected]
Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 721 7289, [email protected]
Tietoa julkaisijasta
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
