Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kaukolämmön myynti oli neljä prosenttia keskimääräistä tammikuuta pienempi. Noin 1,2 astetta normaalia lämpimämpi sää pienensi kaukolämmön myyntiä tammikuussa 8 miljoonalla eurolla. Myynti oli 4 489 GWh ja laskutus 212 miljoonaa euroa. Myös tuotannossa säästettiin vastaava määrä polttoaineita.
Tammikuun kulutus oli vuoden 2008 poikkeuksellisen lämpimään tammikuuhun verrattuna 18 prosenttia suurempi. Viimeisten 12 kuukauden aikana kaukolämmön myynti on ollut 29 660 GWh, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin edeltävällä 12 kuukauden jaksolla.
Kaukolämmön keskihinnalla laskien asuintalot maksoivat lämmityksestään noin 4 senttiä neliöltä vähemmän kuin ulkolämpötilaltaan normaalissa tammikuussa olisi kulunut. Kerrostalojen lämpölasku jäi lämpimän sään vuoksi tammikuussa noin 3,0 euroa/asunto ja omakotitalon 5,7 euroa normaalia pienemmäksi.
Lisätiedot:
Asiantuntija Mirja
Tiitinen, puh. 09 5305 2305
Liite: Kaukolämmön kulutus
Noin puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen.
Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Maassamme on
reilut 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6
miljoonaa ihmistä. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on
kaukolämmitettyjä.
Normaalivuosi ja -kuukausi määritellään Suomessa keskiarvoksi vuosien 1971-2000 lämpötiloista. Lämmitysenergian kulutusta eri kuukausien tai vuosien välillä voidaan vertailla Ilmatieteen laitoksen laskemien lämmitystarvelukujen avulla. Lämmitystarveluvun käyttö perustuu siihen, että lämmitykseen kuluva energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilan erotukseen. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1