Carunan verkonparannushankkeen yhteydessä maata vapautuu hyötykäyttöön. Viimeisen vuoden aikana Caruna on purkanut ilmajohtoja ja sähköpylväitä noin 800 hehtaarin maa-alueelta.
Carunalla on käynnissä vuosikymmenen kestävä verkonparannushanke, jossa se kaapeloi sähköverkkoaan maan alle säältä suojaan. Ilmajohtoverkon ja sähköpylväiden poistamisen myötä maata vapautuu maa- ja metsätalouskäyttöön.
Vuoden 2016 aikana maata vapautui noin 800 hehtaaria pääosin metsistä. Tulevina vuosina hehtaareja vapautuu vuositasolla arviolta 1 000—1 500. Pelloilta poistettiin viime vuonna 15 000 sähköpylvästä. Tulevina vuosina pylväitä poistuu vuositasolla noin 30 000.
”Maakaapelointi lisää sähkönjakelun luotettavuutta. Käyttöikänsä päähän tulevaa sähköverkkoa on saneerattava sellaiseksi, että se vastaa asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimuksia sekä palvelee tulevaisuuden tarpeita kuten liikenteen sähköistymistä ja lisääntyvää uusiutuvan energian tuotantoa. Samalla maanomistajat hyötyvät, kun ilmajohtoverkosta maankäytölle aiheutuvat rajoitteet ja haitat vähenevät”, Carunan verkkopäällikkö Henrik Suomi sanoo.
Pelloilta poistuvat sähköpylväät helpottavat osaltaan maanviljelyä. Myös maisema muuttuu, kun ilmajohtoverkot poistuvat.
"Pylväiden poistaminen pelloilta helpottaa viljelyä, sillä pylväiden kiertäminen vie aikaa, eivätkä leveät koneet mahdu kaikkialta. Lisäksi muun muassa hukkakauran leviäminen linjoilla istuvien lintujen myötä poistuu. Metsissä hakkuu helpottuu, kun ei ole varottavia linjoja. Ja onhan sähkön toimitusvarmuuden paraneminen myös maaseutuelinkeinojen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää”, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n asiantuntija Airi Kulmala sanoo.
Kun sähköverkko rakennetaan käyttämällä maakaapeleita, se estää käytännössä vain kiinteiden rakenteiden rakentamisen johtokaduille, joiden alla maakaapelit kulkevat. Kaapeleille pyritään löytämään mahdollisimman vähän haittaa aiheuttava sijainti yhteistyössä maanomistajan kanssa.
”Yhden alueen maakaapelointi on pitkä hanke. Voimme purkaa vanhan sähköverkon vasta sitten, kun uusi maakaapeliverkko on otettu onnistuneesti käyttöön”, Suomi kertoo.
Keskijännitteinen sähköverkko metsässä.jpg
Koko: 6,83 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x4429Keskijännitteinen sähköverkko metsässä.jpg
Koko: 6,83 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x4429Keskijännitteinen sähköverkko pellolla.jpg
Koko: 7,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3543x5315Keskijännitteinen sähköverkko pellolla.jpg
Koko: 7,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3543x5315Puintityöt keskijännitteisen ilmalinjan ympärillä Salossa
Koko: 2,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2160x3840Puintityöt keskijännitteisen ilmalinjan ympärillä Salossa
Koko: 2,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2160x3840Lisätiedot medialle:
Henrik Suomi, verkkopäällikkö, p. 040 727 4628
Carunan verkonparannushankkeet kartalla: www.caruna.fi/investoinnit
Caruna Facebookissa: facebook.com/caruna.fi
Caruna Twitterissä: twitter.com/CarunaSuomi
Caruna Linkedinissä: linkedin.com/company/caruna?trk=top_nav_home
Kuvia sähkönsiirrosta toimitusten käyttöön:
http://kuvapankki.caruna.fi
Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys, joka vastaa 669 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla, Lapissa sekä Satakunnassa. Carunassa työskentelee noin 280 henkilöä ja yhtiö työllistää suoraan yhteensä 2 000 työntekijää eri puolilla Suomea. Caruna panostaa vahvasti säävarman verkon rakentamiseen ja investoi vuosittain noin 200 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen. Carunan omistavat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja OMERS Infrastructure (40 %). Lisätietoja: www.caruna.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1