EU:n vihreän elvytyksen paketti odotettua suurempi, tukien tehokas kohdentaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen vaatii vielä säätöä
Euroopan komissio julkisti tänään vihreän elvytyksen paketin ja budjettikehyksen tuleville vuosille. Tavoitteena on tuoda Euroopan talous ulos koronakriisistä. Elvytyspaketin koko on 750 miljardia euroa, josta 250 miljardia on myönnettäviä lainoja. Osa tuista on kohdistettu ilmastonmuutosta torjuviin ratkaisuihin. Suurimman yksittäisen tuen saavat energiaremontit sekä vety, jota voidaan valmistaa esimerkiksi maakaasusta tai jopa vedestä. Osa tuista kohdentuu uusiutuvan energian tuotantoon.
Hyvä että elvytys on vihreää, mutta sähköntuotanto ei ole oikea kohde, toteaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. - Jos lähdetään julkisella rahalla rakentamaan uutta tuotantoa sähkön ollessa jo valmiiksi hyvin edullista, syödään pohjaa tulevilta markkinaehtoisilta uusiutuvan sähköntuotannon investoinneilta.
Päästöjen vähentäminen edellyttää kaikilta teollisilta toimialoilta mittavia investointeja, kun päästävää tuotantoa päivitetään päästöttömäksi.
- Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää ennen muuta markkinoiden toiminnasta ja investointiedellytyksistä huolehtimista, Leskelä toteaa. - Kriisi on jo painanut sähkön hinnan alas. Nyt on oleellista, että tuotantokustannukset eivät nouse, sekin olisi pois ilmastonmuutosta torjuvilta investoinneilta jatkossa.
Teollisuuden sähköistämiseen pitäisi panostaa enemmän, sillä muiden energiamuotojen korvaaminen puhtaalla sähköllä vähentäisi päästöjä merkittävästi.
Tässä Suomen pitää vaikuttaa, Leskelä toteaa. Sähkön päästöt on kaikkein helpointa ajaa alas. Tästä syystä sähköistyminen on avainasemassa, kun eri toimialat laativat omia päästövähennystiekarttojaan, Leskelä jatkaa.
Osa rahasta kohdistuu sähkön siirtokapasiteetin kasvattamiseen kansallisten rajojen yli. Kansallisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen palvelee ennen kaikkea asiakkaita ja luo edellytyksiä erityisesti aurinko- ja tuulivoiman kasvulle. Yhdentyvät sähkömarkkinat auttavat tasaamaan tuotantopiikkejä, ja sijoittamaan tuotantoa sinne, missä tuulee tai paistaa parhaiten.
Suomessa ja Portugalissa ei tuule samaan aikaan, Leskelä sanoo. – Siirtoyhteyksien kehittäminen on kannatettavaa ja tärkeää myös Suomen kannalta. Tällä hetkellä siirtokapasiteetti ei ole Pohjoismaissakaan riittävä. Sitä tarvitaan jatkossa lisää, kun monet toimialat alkavat sähköistää tuotantoaan päästöjen vähentämiseksi, ja sähkönkulutus kasvaa, Leskelä jatkaa.
Lisätietoja:
Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja, 050 593 7233
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1