Olkiluoto kakkosen tippuminen verkosta tuotti sähkön hintaan piikin, vesivoiman säädettävyys turvasi sähkön saatavuuden
Sähkön pörssihinta oli kuluneena vuotena alimmillaan sitten vuoden 2004. Keskimäärin sähköä sai pohjoismaisilta markkinoilta noin 28 euroa megawattitunti, kun kahtena edellisenä vuotena keskihinta on ollut noin 45 euroa. Useimpien kotitalouksien hinnoissa pörssihinnan vaihtelut näkyvät viiveellä. Voittajia ovat olleet ne, jotka ovat tehneet pörssihintaan sidotun sähkösopimuksen tai kilpailuttaneet kuluneena vuonna sähkönhintojaan. Hyötyjänä on myös teollisuus, joka on saanut markkinasähköä aiempaa edullisemmin.
- Markkinahintaan sähköä ostavalla teollisuudella on ollut mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan normaalia alhaisemmalla energian hinnalla, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. – Riittämättömien siirtoyhteyksien aiheuttama ennätyssuuri hintaero muihin Pohjoismaihin pysyy edelleen haasteena, ja houkuttelee teollisuutta Norjaan tai Ruotsiin Suomen sijasta.
- Siirtoyhteyksien rakentaminen vaatii aikaa, suunnittelua ja rahaa, Salomaa toteaa. - Kantaverkostamme vastaava Fingrid on tehnyt voitavansa ennakoidessaan sähkön kysynnän ja tuotannon painopisteiden siirtymistä. Siirtokapasiteettia kuormittavat ongelmat ovat muissa Pohjoismaissa ja rajoilla, Salomaa jatkaa.
Hintaerot kasvoivat erityisesti joulukuussa, kun Olkiluodon toinen ydinvoimayksikkö irrotettiin häiriötilanteen vuoksi kymmeneksi päiväksi valtakunnan verkosta. Sähkön päivittäinen hinta jopa nelinkertaistui tilanteen johdosta, viikkotasollakin maksettiin kaksinkertaista hintaa.
Kotimaisen sähkön alempaa tuotantotasoa kompensointiin kolmella eri tavalla. Säädettävä vesivoima mahdollisti kotimaisen tuotannon lisäyksen, sähkön tuontia muista pohjoismaista lisättiin, ja sähkön korkeampi hinta laski jossain määrin myös kysyntää.
- Vesivoimalla on erinomaiset säätöominaisuudet, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoimasta vastaava asiantuntija Marja Rankila. - Kun tieto häiriöstä tulee valvomoon, voidaan vesivoimaa lisätä nopeasti, ja näin tasapainottaa sähköjärjestelmää. Koneiston tehoa voidaan lisätä jopa sekunneissa. Vesivoima reagoi ensimmäisenä häiriöihin, ja tukee järjestelmää sillä aikaa, kun muuta tuotantoa lisätään tai käynnistetään, Rankila jatkaa.
Vesivoima toimii ensisijaisena säätövoimana, mutta myös perusvoimana. Vesivoiman osuus sähköntuotannosta on noin viidennes. Vesivoiman merkitys vain korostuu tulevina vuosina vaihtelevasti saatavilla olevan tuulisähkön tuotannon kasvaessa. Keskeisin perusvoima on jatkossakin ydinvoima, jonka osuus tulee olemaan noin 40 % sähköntuotannosta Suomessa.
- On tärkeää, että ydinvoimaa saadaan lisää, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kun ydinvoimaa tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi säätöön eli tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen.
Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, puhelin 050 593 7233
Pekka Salomaa, johtaja, markkinat, Energiateollisuus ry, puhelin 0500 324 486
Marja Rankila, asiantuntija, vesivoima, Energiateollisuus ry 040 845 4373
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1