Rengasalan ympäristökäsikirja säästää luontoa ja kuluttajan kukkaroa

Suomen Rengaskierrätys Oy julkaisi alkuvuodesta jäsenyrityksilleen suunnatun ympäristöohjelman, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa kestävän kehityksen ehdoilla. Ympäristöohjelman toteuttaminen toimii regaspalveluja käyttävälle kuluttajalle takeena ympäristöä kunnioittavista toimintatavoista.Toimintatapojen läpikäynti parantaa työturvallisuutta. Se luo säästöjä sekä yritykselle että kuluttajalle.

Rengaskasoja, tyhjiä tynnyreitä, öljyläikkiä. Autokorjaamoista ja rengasfirmoista syntynyt nukkavieru kuva kuuluu eiliseen.

– Yksi ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita on parantaa ihmisten mielikuvaa alan yrityksistä, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen kiteyttää.

Alkuvuodesta Suomen Rengaskierrätys Oy suunnitteli yhdessä ympäristöalan konsulttiyhtiö Apila Group Oy:n noin 2900 jäsenyritykselleen suunnatun ympäristöohjelman. Lainsäädäntö velvoittaa rengas- ja korjaamoalan yrityksiä esimerkiksi tehokkaaseen kierrätykseen jo nyt. Vapaaehtoista ympäristöohjelmaa toteuttamalla yritykset saavat neuvoja toimivien tapojen luomiseen juuri oman yrityksen tarpeisiin.

– Aloite ohjelmaan tuli rengasalan yritysten suunnasta. Monessa yrityksessä on ollut halu toteuttaa ympäristö- ja työturvallisuuskysymyksiä entistä tehokkaammin, mutta ei välttämättä osaamista tai aikaa toimintatapojen kehittämiseen. Ympäristöohjelma on vastaus siihen, Tuominen sanoo.


Jos et tiedä, käsikirja neuvoo

Suomen Rengaskierrätys Oy julkaisi ympäristökäsikirjan ympäristöohjelman työkaluksi. Se toimii tarkastuslistana, jonka avulla yritys voi käydä toimitilansa ja työkäytäntönsä aihe-alueittain läpi. Näin selviää, onko menetelmä kunnossa, ja jos ei ole, miten toimintatapaa pitää muuttaa.
Apila Groupin konsultti Pirjo Rinnepelto huomauttaa, että Rengaskierrätyksen jäsenyrityksten toimitilat, työmallit ja tarpeet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Käsikirjaan on kuitenkin pyritty keräämään ympäristön näkökulmasta juuri sellaista erikoistietoutta, joka olisi mahdollisimman monen yrityksen arjesssa avuksi.

– Olemme tehneet esimerkiksi työohjekortit tai tarkastuslistat kemikaalien ja jätteiden lajiteluun, jätevesien kierrätykseen ja siihen, mitä öljynerotuskaivoihin kaadetaan ja mitä jätetään kaatamatta, Rinnepelto luettelee.
Oikeat työtavat tehostavat yritysten kierrätystä ja säästävät ympäristöä. Pienilläkin muutoksilla voi olla vaikutus yrityksen ympäristöjalanjälkeen.


– Kun esimerkiksi avatut ja avaamattomat kemikaalipurkit merkataan selvästi ja työtavaksi otetaan niiden käyttäminen loppuun, aineita ei kulu turhaan, Rinnepelto antaa esimerkin.



Myös kuluttaja hyötyy

Ympäristöohjelman käyttöönotto on yrityksen omasta tahdosta kiinni, sillä byrokratian lisäämisen sijaan ohjelman tarkoitus on antaa yrityksille apua. Yritys voi kiertää tilansa ympäristökösikirjan kanssa itsenäisesti läpi tai Apilan konsultin kanssa, joka antaa samalla myös kierrätykseen käytännön neuvoja.

– Ensimmäinen askel on käydä yritykselle tärkeät asiat läpi. Yrittäjä voi sitten itse päättää, kuinka pitkälle suunnitelmiaan vie ja kuinka paljon henkilökuntaa pitää kouluttaa, Tuominen sanoo.

Ympäristöasioiden ohessa käsikirjassa käydään läpi työturvallisuus. Oikeat työtavat pitävät huolen yritysten kalleimmasta pääomasta eli hyvistä työntekijöistä, mutta samalla ne karsivat myös yrityksille kalliita sairauspoissaoloja ja työtapaturmia. Käsikirja antaa vinkkejä myös yrityksen energiatehokkuuden parantamiseen.

– Mitä enemmän yritys pystyy karsimaan tarpeettomia kuluja, sitä vähemmän sille tulee paineita nostaa kuluttajahintoja. Oikeista työtavoista hyötyvät siis ympäristön lisäksi yrittäjä ja viime kädessä myös kuluttaja, joka palvelusta maksaa, Tuominen sanoo.