Jari Perämäki matkustaa eri puolille Suomea kouluttamassa Carunan sähköverkkotyömailla työskenteleviä henkilöitä, jotka eivät ole sähköalan ammattilaisia. Näitä ovat esimerkiksi maanrakentajat, kaapelinlaskijat, tavarankuljettajat ja metsurit.
- Jos tilanne oli sellainen, että asentaja epäili työtehtävän turvallisuutta ja pidättäytyi siitä, niin esimies teki itse ja näytti, miten se riski otetaan. Hän siis näytti, miten tehdään asiat väärin. Onneksi en ottanut niitä ohjeita opikseni, koska siinä olisi voinut käydä huonosti.
Näin avaa PeiliPinta Consulting Oy:n koulutusjohtaja Jari Perämäki erään kokeneen työnjohtajan tai sähköasentajan turvallisuusasennetta oman uransa alkuvaiheilla 70-luvulla.
Isänsä jalanjälkiä seurannut Perämäki on toiminut asentajana, esimiehenä, kehittäjänä, kouluttajana ja valmentajana. Hän on ollut rakentamassa ja korjaamassa sähköverkkoa ja sen eri osia maakaapeleista ilmajohtoon ja muuntamoihin. Vielä muutama vuosikymmen sitten turvallisuutta lähestyttiin usein mututuntumalta: oletettiin kaiken olevan kunnossa, vaikka turvallisen toiminnan erityisesti sähkötöissä pitää aina pohjautua varmuuteen.
- Tyypillinen tilanne oli esimerkiksi sähkölinjan päälle kaatunut puu, joka otettiin pois usein puutteellisin turvallisuustoimenpitein ja ilman kunnollista maadoitusta. Olen nähnyt sitä itsekin enkä ole siitä tietenkään ylpeä. Otimme tietoisia riskejä ja ongelma saattoi olla myös, että luulimme sen olevan oikea työtapa. Luulla, uskoa ja olla melko varma ei sähkötyöturvallisuudessa riitä. Tällaista tapahtui varsinkin, kun tehtiin vikakorjaustöitä ja työ tehtiin kiireellä. Kiire onkin mielestäni suurimpia sähköturvallisuusuhkia, Perämäki sanoo ja jatkaa:
- Turvallisuudessa mikään ei ole tärkeämpää kuin asenne ja mitä peilaan tähän päivään niin se on parantunut aivan valtavasti, myös kokeneilla konkareilla. Lisäksi nuoret uskaltavat hyvin sanoa ääneen, jos epäilevät homman turvallisuutta ja se on todella hyvä.
Neljän tunnin aikana maallikot oppivat muun muassa oikeat ja turvalliset työskentelytavat kaapelin käsittelyyn, sillä maakaapeliverkon rakentaminenon sähköammattilaisen työtä. Koulutuksessa käydään läpi myös vaaralliset työt ja niihin liittyvät kirjalliset ennakkosuunnitelmat, sekä opastetaan löytämään työmaan riskitekijät, että osataan toimia myös, jos sattuu onnettomuus.
Yhteinen työmaa vaatii nimettyä vastuuhenkilöä, oikeaa tekemistä, laadukasta valvontaa, selkeää viestintää sekä hyvää yhteishenkeä ja työilmapiiriä. Koulutuksen päätteeksi osallistujat saavat oman Caruna-korttinsa. Viime vuoden lopulla Perämäki oli ehtinyt luovuttaa Caruna-kortin jo 1122 henkilölle.
- Yhtään riskitöntä työmaata ei varmasti ole, mutta jäljelle jäävä riski pitää olla työturvallisuuslain mukaan hyväksyttävä. Ihminen on sellainen olento, että se saattaa tietävänäkin joskus vähän hölmöillä. Mutta ajatus yhteisestä turvallisuudesta pitää pysyä koko ajan mielessä, jotta jokainen pääsee ehjänä kotiin työpäivän jälkeen. Siinä mielessä turvallisuus on kuin elämäntyötä, hän toteaa.
Lisätietoa:
Carunan mediapuhelin 020 520 5500
Caruna huolehtii sähkönjakelusta sekä ylläpitää, kunnostaa ja rakentaa säävarmaa sähköverkkoa yli 670 000 asiakkaalleen Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Verkon toimintaa valvotaan ympäri vuorokauden, jotta asiakkaille voidaan taata mahdollisimman häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Säävarma, älykäs sähköverkko luo myös pohjan tulevaisuuden energiajärjestelmälle, jossa digitaaliset palvelut kasvavat, liikenne sähköistyy ja kuluttajasta tulee energian tuottaja.
Twitter @CarunaSuomi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1