Hirsitalojen ja niiden asukkaiden ympäristömyönteisyydestä saatiin vastikään uutta tietoa, kun Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) rakennusinsinööriksi opiskeleva Henri Marjakangas selvitti opinnäytetyössään 80 hirsirakenteisen omakotitalon todellista energiankulutusta.
Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli verrata tuloksia vuoden 2008 energiatodistuksen laskennallisiin arvoihin ja selvittää samalla, onko hirsitalojen energiankulutus määräysten edellyttämällä tasolla.
”Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että hirsitalojen energiatehokkuus on parempi kuin sen laskennassa oletetaan olevan. Hirsiseinän vaikutus energiankulutukseen ei myöskään ole merkittävä asukkaiden käyttötottumuksiin verrattaessa. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, paljonko itse hirsiseinällä on vaikutusta energiankulutukseen”, Henri Marjakangas toteaa.
Tutkittujen hirsiomakotitalojen bruttopinta-ala oli keskimäärin 158 m² ja valmistusvuosi noin 2010. Laskennalliseksi ostoenergian kulutukseksi oli arvioitu 23 595 kWh/a. Kohteiden todelliseksi ostoenergian kulutukseksi saatiin selvityksessä keskimäärin 17 165 kWh/a, mikä on 27,2 prosenttia alle laskennallisen arvon.
Kun takan käyttö otettiin laskennassa huomion, kulutuksen keskiarvo oli 20 511 kWh/a, mikä on puolestaan 13,1 prosenttia alempi kuin laskennallinen kulutus.
Maalämpöä käyttävissä hirsitaloissa selvitetyn ja laskennallisen laitesähkönkulutuksen erot olivat suurimmat. Näissä kohteissa 77 prosenttia pääsi alle laskennallisen arvon. Hirsitaloissa asuvien vedenkulutus asukasta kohden vuorokaudessa oli 85 litraa kun se Suomessa keskimäärin on noin 155 litraa.
Hirsitalon asukkaat tyytyväisiä talonsa energiatehokkuuteen
”Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat tutkimuksessa olevan asukkaiden käyttötottumukset ja rakennuksen koko, joka sekään ei yksistään merkitse sitä, että kulutus olisi suurta. Asukas voi omilla toimillaan ja pienillä teoillaan saada aikaan huomattavia säästöjä”, Henri Marjakangas muistuttaa.
Enemmistö vastanneista ilmoitti jollain tavalla säästävänsä energiaa, vaikka käyttötottumukset vaihtelivatkin suuresti. Hirsitaloissa asuvien tyytyväisyys oman talonsa energiatehokkuuteen oli sekin hyvää tasoa eli 4, asteikolla 1-5.
Käyttäjätottumusten vaikutus talon energiatehokkuuteen ei yllättänyt tutkijaa eikä työn ohjaajana toiminutta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusvastaavaa DI Pekka Kilpistä, mutta sen suuruusluokka yllätti.
”Energiakeskustelussa kannattaisi entistä enemmän kiinnittää talojen omistajien huomio heidän omiin mahdollisuuksiinsa ja hyödyntää siellä ’makaava’ säästöjen mahdollisuus, kun rakennusalan toimijat nyt ruuvaavat yhdessä viranomaisten kanssa säästömutteria entistä tiukemmalle”, Kilpinen toteaa.
Energiatodistus ei kerro talon omistajille koko totuutta
Tutkimuksessa käytetyt energiatodistukset olivat vuoden 2008 määräysten mukaisia, sillä uusien energiatodistusten aikana rakennettuja taloja ei vielä ollut.
Oulun ammattikorkeakoulussa tulevia rakennusinsinöörejä opettava Pekka Kilpinen korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen laskentatavasta riippumatta on tärkeää sekä kansallisesti että globaalisti.
”Nykyinen energialaskentatapa on selvästi kehittynyt edellisistä malleista, ja toivottavasti kehittyy myös jatkossa. Energiatodistuksen tärkein arvioija on sen saaja, tavallinen talon omistaja ja käyttäjä, jolla ei useimmiten ole riittävästi tietoa tulkita saamaansa todistusta oikein”, Kilpinen korostaa.
”Seuraavaan energiatodistukseen ja sen laskentatapaan kaivattaisiinkin lisää selkeyttä ja yksinkertaisuutta sekä myös käyttäjän oman vaikutuksen huomioimista.”
Opetusmateriaalia hirsirakentamisesta
Oulun ammattikorkeakoulu tarkentaa rakennusinsinöörin tutkinnon koulutuksen sisältöä ja opetussuunnitelman tavoitteita jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin alan teknologista kehitystä. Oamk on käynnistänyt yhteistyön Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa hirsialan koulutusmateriaalin tuottamiseksi.
”Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään arkkitehtikoulutukseen soveltuvaan hirsirakentamisen materiaaliin. Tavoitteena on, että opetusmateriaali on lehtoreiden käytettävissä jo ensi syksynä muun muassa Oulun ammattikorkeakoulussa alkavassa rakennusarkkitehtikoulutuksessa”, kertoo Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies Seppo Romppainen.
HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi
Lisätietoja: HTT ry:n asiamies Seppo Romppainen, p. 044 341 3731, s-posti: [email protected]
Henri Marjakangas, tutkimuksen tekijä, p. 050 560 4639, [email protected],
Pekka Kilpinen, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuuvastaava, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, p. 010 27 22459, [email protected]
Tiedustelut ja kuvapyynnöt: tiedottaja Pirjo Kuisma, p. 040 554 3587, [email protected]
>LIITTEET: pressikuvia suomalaisten hirsitalovalmistajien taloista
Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on luotettavien kotimaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö, johon kuuluu 18 merkittävää alan yritystä. Yhdistyksen eri kokoluokkaa edustavat jäsentehtaat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsitaloista ja vapaa-ajan hirsihuviloista, joista yli 40 % viedään eri puolille maailmaa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 245 milj. euroa vuonna 2013. HTT ry:n jäsenet sitoutuvat noudattamaan tuotannossaan laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä sekä toimituksissaan yhteisesti hyväksyttyjä ehtoja. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista kodin terveellisenä ja kestävänä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1