Viime syksyn myrskyt olivat monin paikoin samaa luokkaa kuin joulun 2011 myrskyt. Silti vaikutukset sähkönkäyttäjille jäivät aikaisempaa vähäisimmäksi. Tämä osoittaa, että verkkoyhtiöt ovat oppineet aikaisemmista harjoituksista. Erityisesti asiakastiedotus on parantunut. Myös vikojen korjaaminen on nopeutunut, Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen sanoo
Energiateollisuus ry selvitti syysmyrskyjen vaikutuksia joulukuussa jäsenilleen lähettämällä kyselyllä. Syksyn 2013 aikana Suomen sähkönjakeluverkkoja koetteli neljä rajua myrskyä: Reima 5.11., Eino 17.11., Oskari 1.12. ja Seija 13.12.
Sähköt menivät yli 400 000 asiakkaalta - vakiokorvauksia 20 miljoonaa euroa
Kyselyn perusteella myrskytuhojen seurauksena oli pahimmillaan sähköttä yli 400 000 asiakasta. Pääosa vioista saatiin korjattua 12 tunnissa. Tästä huolimatta verkkoyhtiöt joutuvat maksamaan vakiokorvauksia yli 200 000 asiakkaalle yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
Viankorjauksista kustannuksia kertyi noin 24 miljoonaa euroa. Osa yhtiöistä koki viime syksyn myrskyt jopa pahemmiksi kuin joulun 2011 myrskyt. Ennen loppusyksyn myrskyjä vuoden 2013 aikana sähkökatkoja oli ollut hyvin vähän.
Suurin osa sähkökatkoista johtui kovan tuulen kaatamista puista, jotka osuivat ilmassa kulkeviin sähköjohtimiin. Lauha ja sateinen loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan sähkölinjojen päälle.
Maakaapelointiaste 44 prosenttiin vuonna 2019
Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa sähkön toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia. Myrskyn seurauksena ei saa aiheutua verkon käyttäjälle asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.
Energiateollisuuden kesällä 2013 tekemän selvityksen perusteella verkkoyhtiöt investoivat lähivuosina verkkoihinsa voimakkaasti. Ilmassa kulkevia sähkölinjoja puretaan ja tilalle rakennetaan maakaapeleita, jotka ovat suojassa myrskyiltä. Maakaapeleiden osuus sähkönjakeluverkon kokonaispituudesta kasvaa ET:n selvityksen perusteella 29 prosentista (2012) 44 prosenttiin (2019). Maakaapelointia jatketaan edelleen 2020-luvulla.
Lisäksi sähkönjakelun laatua parannetaan siirtämällä sähkölinjoja metsistä teiden varsille ja lisäämällä sähkönjakeluautomaatiota. Teiden varsilla sijaitsevat sähköjohdot on helpompi ja nopeampi korjata kuin metsän keskellä kulkevat johdot. Sähkönjakeluautomaatiolla saadaan vikapaikka rajattua mahdollisimman nopeasti ja palautettua sähköt vian vaikutusalueen ulkopuolella oleville asiakkaille.
Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa jakeluverkonhaltijoita myös tiedottamaan verkon käyttäjille häiriötilanteissa ja antamaan arvion keskeytyksen kestosta ja laajuudesta. Syksyn myrskyjen osalta häiriötiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Asiakkaille viestittiin esimerkiksi tekstiviestien, mobiilisovellusten ja internet-sivujen avulla.
Nyt varaudutaan lumikuormiin
Vaikka alkutalvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen, lumi voi lähiviikkoina haitata sähkönjakelua ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puut taipuvat lumen painosta johdoille ja saavat aikaan sähkökatkoja. Sähköverkkoon tarttunut lumi voi katkoa johtimia tai painaa niitä lähemmäs maanpintaa.
– Sähkötapaturman vaaran takia tällaisten johtojen lähelle ei saa mennä, eikä niihin tai johdon päälle kaatuneisiin puihin saa koskea. Havaituista vahingoista pitää ilmoittaa paikalliselle sähköyhtiölle, Kenneth Hänninen muistuttaa.
Lisätiedot:
Asiantuntija Esa Niemelä, puh. 050 569 6922
Johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1