Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kaukolämmön myynti maalis-huhtikuussa oli noin kaksi prosenttia keskimääräistä ajanjaksoa pienempi. Maaliskuun kaukolämmön myynti oli 4 020 GWh ja laskutus 209 miljoonaa euroa. Maaliskuun kulutus oli vuoden 2008 maaliskuuhun verrattuna lähes viisi prosenttia suurempi. Huhtikuun kulutus jäi noin 5 prosenttia normaalia pienemmäksi. Kaukolämmön myynti oli huhtikuussa 1 830 GWh ja laskutus 156 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna kulutus oli 11 prosenttia suurempi.
Viimeisten 12 kuukauden aikana kaukolämmön myynti on ollut 30 850 GWh, mikä on 8,6 prosenttia enemmän kuin edeltävällä 12 kuukauden jaksolla. Lämmityskauden eli lokakuusta 2008 huhtikuuhun 2009 ulottuvan jakson kaukolämmön kulutus oli 24 640 GWh, joka on 8 prosenttia pienempi kuin normaali talvijakso. Päättyneen talven kaukolämmön kulutus oli yli 8 prosenttia suurempi kuin edellisen talven kulutus.
Liitteet:
Kaukolämmön
kulutus -graafi
Lisätiedot:
Asiantuntija Mirja
Tiitinen, puh. 050 434 6994
Noin puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Maassamme on reilut 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä.
Normaalivuosi ja -kuukausi määritellään Suomessa keskiarvoksi vuosien 1971-2000 lämpötiloista. Lämmitysenergian kulutusta eri kuukausien tai vuosien välillä voidaan vertailla Ilmatieteen laitoksen laskemien lämmitystarvelukujen avulla. Lämmitystarveluvun käyttö perustuu siihen, että lämmitykseen kuluva energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilan erotukseen. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1