Turpeenoton vesistövaikutuksista huolestuneet kansalaiset ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat, että turpeenoton säätelyä, lupaehtoja ja valvontaa on välittömästi tiukennettava.
Satapäinen joukko vesistö- ja turveaktiiveja kokoontui 16.–17.3.2012 Luonnonsuojeluliiton järjestämään Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaariin Jyväskylään. Kaikki kiinnostuneet eivät edes mahtuneet saliin.
”Haukivuoren Kangasjärvi sekä Mikkelin Kyyvesi ovat turpeenkaivun takia samentuneita ja liettyneitä. On käsittämätöntä, että turvetuottajat eivät joudu vastuuseen! Tulin seminaariin saamaan tietoa siitä, miten tämä saadaan loppumaan ja järvet puhdistumaan”, kertoo vesien kunnosta huolestunut Yrjö Takkinen Kyyvesi kuntoon -hankkeesta.
Turpeenotto kuormittaa vesistöjä paikoin voimakkaasti. Etenkin sisämaassa monet järvet, joet ja pienvedet ovat metsäojitusten ja turvekenttien humuksen kuormittamia. Pahimmillaan järvenpohjien lietekertymät ovat jo metrien paksuisia ja estävät uimisenkin.
Ympäristöluvissa pitäisi ottaa huomioon vesistöalueen kokonaiskuormitus. Tällä hetkellä huomiotta jäävät myös tulvakausien suuret valuntahuiput, jolloin voi syntyä jopa 90 % vuoden ravinteiden ja kiintoaineiden päästöistä. Kiintoaineen ja ravinteiden lisäksi tulee säädellä myös hienojakoisen orgaanisen aineen päästöjä.
Ympäristönsuojelulakia uudistettaessa tulee ottaa keskeiseksi tehtäväksi parantaa orgaanisen aineen säätelyä. ”Ympäristöministeri Ville Niinistön on annettava tästä selkeä toimeksianto lain uudistajille”, Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen vaatii.
Vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää tehostettuja toimia, jotta vähintään hyvä ekologinen tila saataisiin palautetuksi vesiimme vuoteen 2015 mennessä. Vesiympäristöillä on suuri sosiaalinen, taloudellinen ja hyvinvointia ylläpitävä merkitys, jota päättäjien ei tule unohtaa.
”Etenkin ojittamattomia osia sisältävät suot tulisi jättää koskemattomiksi, sillä kaivuun vaikutukset niiden vesistö- ja ilmastopäästöihin ovat suurimmat”, painottaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. ”Osittain ojitettujen soiden ennallistaminen hyödyttäisi kaikkia; tulevaisuudessa myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.”
”Koska turpeenoton aiheuttamia laaja-alaisia vesistö-, ilmasto- ja luontoarvohaittoja ei käytettävissä olevilla menetelmillä saada kuriin, on turpeenpoltto lopetettava tiukalla siirtymäajalla”, Sulkava linjaa.
Tapahtuma oli osa Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojelun teemavuotta 2012.
Lisätietoja:
Kuvia median käyttöön:
- Kuva 1: Pintavalutuskentän oikovirtaus. Kuvaaja: Teemu Tuovinen / SLL
- Kuva 2: Ojitetulle alueelle perustettu pintavalutuskenttä johtaa vedet käytännössä ojia pitkin läpi kentän. Kuvaaja: Teemu Tuovinen / SLL
- Kuva 3: Tuotantoalueella tulviva vesi pääsee suoraan vesistöön ohi ruokohelpikentän. Kuvaaja: Teemu Tuovinen / SLL
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1