"Rahoitus, päästövähennysten tarkastelu uudelleen ja pitkän aikavälin tavoitteet ratkaisevat Pariisin ilmastosopimuksen onnistumisen", arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho Bonnin ilmastokokouksen päättyessä. Useita vaihtoehtoja ilmastosopimukseksi on yhä pöydällä.
Viimeisissä virallisissa neuvotteluissa ennen Pariisin ilmastokokousta maiden tavoitteena oli saada aikaan selkeä neuvotteluteksti, jonka pohjalta poliittiset johtajat neuvottelevat Pariisissa. Bonnin kokouksen puheenjohtajien laatima suppea ja heikko sopimusteksti paisui kokouksen alussa yhdeksästä sivusta kahteenkymmeneenneljään. Lisäykset toivat kokonaisuuteen lisää kunnianhimoa, mutta myös sekavuutta. Tämän jälkeen osassa työryhmistä edistyttiin, mutta monet sopimuksen kannalta keskeiset osiot jäivät vielä kesken.
Prosessia haittasi hitaus ja erimielisyys kansalaisyhteisön edustajien jättämisestä neuvottelujen ulkopuolelle.
Kehitysmaiden kaksi kynnyskysymystä
"Ilman riittävää varmuutta ilmastorahoituksen lisäämisestä vuoden 2020 jälkeen on epätodennäköistä, että kehitysmaat sitoutuvat sopimukseen", Hanna Aho arvioi.
Päästöjen hillitsemiseksi erityisesti kaikkein heikommassa asemassa olevat kehitysmaat tarvitsevat riittävän ulkopuolisen rahoituksen uusiutuviin energiamuotoihin. Ilmaan tätä ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää alle kahteen asteeseen. Esimerkiksi Kiina on luvannut rahoittaa muita kehitysmaita 3,1 miljardilla dollarilla vuosittain.
Toinen merkittävä kipukynnys kehitysmaille on menetysten ja vahinkojen korvaaminen. Monissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt. Vaikka lämpeneminen onnistuttaisiin pysäyttämään alle kahden asteen, tuhoja on odotettavissa ja erityisesti saarivaltioiden asukkaat ovat vaarassa. Bonnissa osa teollisuusmaista vastusti menetysten ja vahinkojen mainitsemista ilmastosopimuksessa.
"Menetysten ja vahinkojen unohtaminen on todellisuuden pakoilua. Teollisuusmaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä: olemmeko valmiita osoittamaan solidaarisuutta maailman köyhimmille ihmisille? He eivät tätä ongelmaa ole aiheuttaneet", Aho sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa myös Juha Sipilän hallitusta lisäämään ilmastorahoitustaan.
"Vahva ilmastosopimus on Suomen etu niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta. Ilman sopimusta tulevaisuus tuonee meille entistä leudompia ja sateisempia talvia, uusia taudinaiheuttajia ja ilmastopakolaisia", Aho muistuttaa.
Sopimuksen hampaat pureutuvat päästöihin
Jotta Pariisin ilmastosopimus olisi onnistunut, sen on osoitettava selvä suunta irti fossiilisista energiamuodoista ja kohti monipuolisesti uusiutuviin tukeutuvaan yhteiskuntaan. Tämä on valtava mahdollisuus kaikille osapuolille.
Maiden tähän mennessä antamilla päästövähennyslupauksilla ilmastonlämpenemistä ei saada pysäytettyä alle kahteen asteeseen saati sitten 1,5 asteeseen. Päästöjen vähentäminen pitkällä aikavälillä voi onnistua tästä huolimatta, jos tavoitteita kiristetään viiden vuoden välein.
"Annettuja lupauksia tulisi tarkastella uudelleen jo ennen vuotta 2020, jolloin ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan. Vain näin voimme estää ilmastonmuutoksen etenemisen todella vaaralliselle tasolle," Aho kertoo.
Bonnin välikokouksessa 19.-23.10. virkamiehet neuvottelivat viimeisen kerran Rio de Janeiron puitesopimuksen alaisesta uudesta ilmastosopimuksesta, joka on tarkoitus solmia Pariisissa 31.11.-14.12.2015. Ennen virallista ilmastokokousta maiden ministereillä on epävirallisissa tapaamisissa mahdollisuus kerätä yhteistä tahtotilaa ja löytää poliittisia kompromisseja. Suomea edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Lisätietoja:
suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 660 5788, [email protected]
------
Matti Nieminen
Viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
puh. 050-5642283, [email protected], www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1