EU:n ympäristöneuvoston sovitteluratkaisu ennallistamisasetukseen huomioi uusiutuvan energian investoinnit

EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen luonnon ennallistamisasetuksesta tiistaina. Siinä asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita eri luontotyyppien ennallistamiseksi asteittain vuodesta 2030 vuoteen 2050.

Uusiutuvan energian ja siihen liittyvän sähkönsiirron osalta neuvosto teki muutoksia komission esitykseen. Neuvosto lisäsi näkemykseensä kokonaan uuden artiklan, jossa huomioidaan puhtaaseen energiaan ja energiasiirtymän toteutumiseen liittyvä vahva julkinen intressi. Uusi artikla kattaa uusiutuvan tuotannon suunnittelun, rakentamisen ja käytön, verkkoinvestoinnit sekä energian varastoinnin. Suomelle lisäys on tärkeä, jotta vahvassa kasvussa olevat vihreän siirtymän investoinnit pystytään toteuttamaan jatkossakin.

• Energiainvestointien ja monimuotoisuuden turvaaminen on neuvoston näkemyksessä pyritty yhteensovittamaan riittävällä tavalla, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Ilmastotavoitteiden, kuten myös Suomea odottavan investointiaallon näkökulmasta on tärkeää, että uusiutuvalle tuotannolle ei tule tarpeettomia rajoituksia.

Neuvoston päätöksessä tarjotaan lisää joustoa myös kansallisten ennallistamissuunnitelmien ja asetuksen toimeenpanon osalta. Ennallistamistavoitteet koskevat myös virtavesiä. Niiden ennallistaminen tulee kohdistaa tarpeettomiin esteisiin, joita vesistöissä on, jotta yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja, kuten säätövoiman tuotantoa, ei vaikeuteta entisestään.

• Parhaimmat mahdollisuudet vihreän siirtymän turvaamiselle saadaan, kun varmistetaan niin puhtaan energian lisäämismahdollisuudet kuin olemassa olevan tuotannon jatkuvuus, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila. - Lisäksi tarvitaan myös riittävää kansallista liikkumavaraa, jotta ennallistamistoimet voidaan kohdistaa kunkin jäsenmaan kannalta järkevästi.

Suomelle ennallistamisasetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat selkeästi muita jäsenmaita korkeammat, minkä takia Suomi ei tukenut neuvoston yleisnäkemystä.

Neuvoston yleisnäkemys on jäsenmaiden yhteinen kanta, mutta ennallistamisasetuksen käsittely jatkuu vielä Brysselissä. Euroopan parlamentissa asetuksen käsittely on vielä kesken. Parlamentin ympäristövaliokunnan äänestystä jatketaan ensi viikolla, jonka jälkeen asetusta käsitellään parlamentin täysistunnossa. Parlamentin muodostettua kantansa alkavat trilogit neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Lisätietoja: Jari Kostama, johtaja, tuotanto, Energiateollisuus ry, p. 050 301 1870

Marja Rankila, asiantuntija, Energiateollisuus ry, p. 040 845 4373