EU komissio julkaisi eilen jäsenmaita velvoittava asetusehdotuksen, joka asettaa haasteita tuulivoimalle, sähköverkoille ja kaukolämmölle
Luonnon ennallistamista koskeva lainsäädäntöehdotus on osa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa. Edellisen, vuoteen 2020 ulottuvan biodiversiteettistrategian tavoitteita ei saavutettu jäsenmaiden vapaaehtoisin toimin. Komissio katsoo, että unionin tason oikeudellisesti sitovat tavoitteet ovat välttämättömiä luontokadon pysäyttämiseksi.
Komissio antoi eilen jäsenvaltioita velvoittavan luonnon ennallistamista koskevan asetusehdotuksen, jossa annetaan velvoittavat tavoitteet erilaisten luontoympäristöjen ennallistamiseksi hyvää tilaan. Luontoarvoiltaan heikentyneistä alueista 30 % tulee palauttaa vastaamaan hyvän tilan määritelmää vuoteen 2030 mennessä, 60 % vuoteen 2040 ja 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Ennallistamisen kohteena olevien luonto- ja lintudirektiivin mukaisten alueiden kokonaispinta-ala Suomessa on merkittävä. Myös luonto- ja lintudirektiiveissä mainittujen lajien elinympäristöjen tulee olla laadultaan ja määrältään riittäviä. Asetuksella kielletään luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentäminen ilman pakottavia syitä.
Energia-alalla asetus voi olla merkittävä maankäytön muutosta edellyttäville hankkeille, kuten tuulivoimalle ja voimajohtojen rakentamiselle, vaikka siinä todetaankin, että luonnon ennallistamistavoitteet tulisi sovittaa yhteen päästöttömän tuotannon lisärakentamisen kanssa. Asetus sisältää myös velvoitteen parantaa metsäekosysteemien tilaa useiden indikaattorien osalta. Nämä indikaattorit kuvaavat mm. lahopuita, ikärakennetta, metsien kytkeytyneisyyttä, metsälinnustoa sekä orgaanisen hiilen määrää maaperässä. Kun asetuksella on vaikutuksia metsätalouteen, on sillä vaikutuksia siten välillisesti myös metsäbiomassan saatavuuteen kaukolämmön energialähteenä.
Asetuksella saattaa olla vaikutuksia myös kaavoitukseen ja sitä kautta kaikkeen rakentamiseen. Epäselvyyttä asetuksen vaikutuksiin tuo sisällöllinen päällekkäisyys nykyisten suojeludirektiivien ja vesipuitedirektiivin kanssa.
Asetus edellyttää jäsenvaltioita kartoittamaan virtavesien esteet, joiden poistaminen auttaa asetuksen ennallistamistavoitteiden saavuttamisessa. Esteiden poistamisen EU-tason tavoitteena on vähintään 25 000 jokikilometrin ennallistaminen vapaasti virtaavaksi, kuten EU edellyttää.
Asetuksen velvoitteiden toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset suunnitelmat, joita on työn alla muutenkin. Komissio toteuttaa ennallistamisasetuksella vuoden 2019 Green Deal -ohjelmaa ja sitä tukevaa vuonna 2020 julkaistua biodiversiteettistrategiaansa. Vuonna 2021 julkaistiin myös metsä- ja maaperästrategiat. Samoin eräiden tuotteiden markkinoille saattamista rajoittava metsäkatoaloite julkaistiin 2021. Maaperästrategiassa esitettyä terveen maaperän direktiiviä koskevat konsultaatiot on jo aloitettu ja direktiiviehdotus annetaan ensi vuonna. Fit for 55 -paketin on tarkoitus myös tukea biodiversiteettiä uusiutuvan energian kestävyyskriteerien ja LULUCF-asetuksen muutosten kautta. Biodiversiteetti on osa myös taksonomia-asetuksen kriteeristöjä.
Lisätietoja:
Heidi Lettojärvi, ympäristöasiantuntija, Energiateollisuus ry, 050 595 77 05
Marja Rankila, vesivoima-asiantintija, Energiateollisuus ry, 040 845 4373
Lisää Energiateollisuuden biodiversiteettityöstä: https://energia.fi/energiapolitiikka/biodiversiteettitiekartta/toimenpiteet_luonnon_monimuotoisuuden_edistamiseksi
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1