Sähkön nettotuonti kasvoi 32 prosenttia -
tuulivoimatuotanto 64 prosenttia
Teollisuuden sähkön kulutus väheni 2 prosenttia -
muu kulutus reilut 5 prosenttia
Vuosi 2011 oli kaksijakoinen sähkön kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi, kun oli kunnon talvi ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi sitten selvään laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden rattaat alkoivat eurokriisin ja muiden synkkien talousnäkymien myötä yskiä. Joulukuussa kirjattiin 17 prosentin sähkön kulutuksen vähennys. Koko viime vuoden osalta kulutus väheni 3,8 prosenttia, kun se edellisvuonna oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus laski kuitenkin vain 1,3 prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2011 – tiedoista.
Suomi kulutti sähköä viime vuonna 84,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh).
Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 16,4 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 83,6 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 31 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima runsaat 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,6 prosenttia.
Tuulivoiman tuotanto (483 GWh) kasvoi 64 prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä. Tuulivoimatuotannon rakentaminen on näin saanut sykäyksen eteenpäin, mutta tarvitaan vielä paljon hallinnollisten lupa- ja kaavoitusesteiden purkamista, jotta päästäisiin tavoiteuralle (6 TWh vuoteen 2020 mennessä). Toivottavasti selvitysmies Lauri Tarastin työ antaa lisäpotkua kehitykselle, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Tuontiriippuvuus jälleen nousussa
Sähkön nettotuonti (13,9 TWh) kasvoi 32 prosenttia. Nettotuonnin kasvua siivittivät viime vuonna Ruotsin ydinvoimalaitosten käyntiasteiden nousu selvästi korkeammalle tasolle kuin vuonna 2010 sekä ennen kaikkea keväästä alkanut Norjan ja Ruotsin vesitilanteen parantuminen. Pohjoismaisissa varastoaltaissa on vuoden 2012 alussa vettä noin 75 prosenttia täydestä, kun pidemmän aikavälin keskiarvo on noin 67 prosenttia. Ylijäämä vastaa sähkönä noin 10 TWh.
Ruotsista ja Norjasta tuodun edullisen vesisähkön ohella myös Venäjältä tuotiin perinteiseen tapaan sähköä – itse asiassa kaksi kertaa enemmän kuin lännestä. Tuonti Venäjältä ei kuitenkaan enää ole ollut yhtä tasaista kuin aiempina vuosina, koska Venäjä pyrkii sähkömarkkinoidensa avautumisen myötä saamaan sähköstään mahdollisimman korkean hinnan.
– Kaiken kaikkiaan tuontiriippuvuus oli viime vuonna taas kerran selvässä nousussa, mikä muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähkön tuotantoinvestointeja tarvitaan ja ennen kaikkea päästöttömään tuotantoon, Naukkarinen muistuttaa, ja viittaa lisäksi viime talvikaudella toteutuneeseen kulutushuippuennätykseen.
Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutushuippuennätys, 14 998 megawattia, saavutettiin 18.2.2011 klo 9-10, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä muutamaa voimalaitoshäiriötä lukuun ottamatta. Kuluvan talvikauden toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho - 12 858 megawattia saavutettiin kuluvan viikon maanantaina 16.1.2012 klo 8-9.
Teollisuuden viime vuosien sähkön kulutus vuoristoratamaista
Suomen taloustilanteen heikentyminen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa, viime vuoden lasku oli 2 prosenttia. Suurin osa laskusta tuli metsäteollisuudesta, jonka sähkön tarve väheni 4 prosenttia. Muilla energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla muutokset olivat hyvin pieniä.
Vuotta aiemmin koko teollisuuden sähkön tarve oli kasvanut 11 prosenttia, mutta vuonna 2009 finanssikriisin aiheuttamassa taantumassa pudotusta kirjattiin peräti 16 prosenttia. Viime vuonna teollisuuden osuus koko maan sähkönkulutuksesta oli 48 prosenttia.
– Teollisuuden sähkön kulutuksen kehitys on viime vuosina mennyt vuoroin alas, vuoroin ylös. Tämä on normaalia suhdannevaihteluissa, mutta myös metsäteollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut koko teollisuuden sähkön kulutukseen niin, ettei sen osuus ole useampaan vuoteen noussut yli puoleen kokonaiskulutuksesta.
Toisaalta Naukkarisen mukaan on nähtävissä, että sähköntarve lisääntyy esimerkiksi kaivannaisteollisuudessa, kun Suomeen on viime vuosina avattu uusia kaivoksia ja suunnitelmissa on avata lisää.
Vaikka teollisuuden sähkön kulutus pieneni loppuvuonna 2011 huomattavasti, suurempi pudotus koettiin kuitenkin asumisessa ja maataloudessa sekä palveluissa ja rakentamisessa. Näillä sektoreilla sähköä kului 5,4 prosenttia viime vuotta vähemmän. Sen aiheutti ennen kaikkea lämmin loppuvuosi, sillä lämpötilakorjattu luku on vain 1,2 prosenttia.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät neljänneksen
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 13 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 26 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtuu sähkön nettotuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä sekä lämpimän sään aiheuttamasta kaukolämmön yhteistuotantotarpeen vähenemisestä.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 64-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 33 prosenttia sähköntuotannosta.
Markkinahinnoissa reilu pudotus
Sähkön markkinahinnat olivat vielä alkuvuodesta 2011 hyvin korkealla, Suomen aluehinta Nord Pool Spot – sähköpörssissä lähes 7 snt/kWh, mutta loppuvuotta kohti hinta puoliintui, kun vesitilanne parani parantumistaan. Vesitilanteen ohella hintaa painoivat alas päästöoikeuksien halventuneet hinnat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 4,9 snt/kWh, 13 prosenttia alempi kuin vuonna 2010 keskimäärin.
– Loppuvuodesta kyseltiin julkisuudessa, miksei markkinahinta ole Suomessa yhtä alhainen kuin Norjassa, kun ollaan yhteistä sähkömarkkina-aluetta. Syynä hintaeroihin oli, että siirtoyhteydet eivät olleet riittävän vahvoja tasoittamaan hintaeroja. Edistystä tässä suhteessa kuitenkin tapahtui, kun Fenno Skan 2 -sähköyhteys Ruotsin ja Suomen välillä otettiin sähkömarkkinoiden käyttöön joulukuussa ja se kasvatti maidemme välistä siirtokapasiteettia noin 40 prosentilla. Tämä vaikutti heti tasaavasti hintaeroihin.
Markkinahinnan alenemisen johdosta jotkin energiayhtiöt ilmoittivat loppuvuodesta laskevansa loppuasiakashintojaan. Alkuvuodesta 2012 tämä joukko on kasvanut, kun tulevakaan markkinahintakehitys ei näytä nousevaa trendiä.
Viime vuoden alussa tulivat voimaan tuntuvat energiaverojen korotukset, yhtenä niistä sähköveron korotus. Sähkövero maksetaan siirtomaksun yhteydessä, joten vaikutelmaksi viime vuodelta helposti jäi, että siirtohinnat kohosivat huomattavasti.
– Näin ei kuitenkaan ollut, vaan siirtohintojen korotukset olivat maltillisia. Ja on hyvä muistaa, että siirtomaksuilla kustannetaan uuden verkon rakentamista, vanhan verkon kunnostamista ja uusien etäluettavien mittareiden asentamista. Lisäksi tulevat viime aikojen myrskyvaurioiden korjaukset ja sähkökatkoista maksettavat vakiokorvaukset.
Energia-alan investoinnit pysyivät ja pysyvät korkealla
Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime viikolla julkistaman investointitiedustelun mukaan tilanne myös säilyy tällaisena. Kun tehdasteollisuuden investointien taso jää vuosina 2011 ja 2012 korkeintaan kohtalaiseksi, energiasektorin investoinnit ovat siitä poiketen korkealla tasolla. Ne ovat tiedustelun mukaan kumpanakin vuonna, 2011 ja 2012, noin 2 miljardia euroa.
Alan investoinnit olivat jo viime vuosikymmenellä huomattavia. Pöyryn selvityksen mukaan vuosina 2000–2009 valmistui tai oli vielä rakenteilla 57 uutta yhteistuotantovoimalaitosta, joilla lisättiin merkittävästi kotimaisten polttoaineiden turpeen ja metsäenergian käyttöä. Myös vesivoiman tehonkorotuksia tehtiin paljon. Uutta vesivoimatehoa saatiin noin 300 MW.
Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa.
Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 7000 – 8000 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 19 000 – 27 000 MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 607 72
johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1