Kaukolämmön myynti oli viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli neljällä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 30,1 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,93 miljardia euroa.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon määrä kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 33,4 TWh. Määrä on 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän lämpimämmistä säistä johtuen. Kaukolämmöstä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona 74 prosenttia, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kaukolämmön erillistuotanto kattoi tuotannosta 26 prosenttia.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 14,9 TWh sähköä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Hiilidioksidipäästöt laskivat
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästö oli 6,6 miljoonaa tonnia, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna yli 18 prosenttia. Pääosin lasku johtui edellistä vuotta pienemmästä tuotannosta, mutta myös uusiutuvien polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä. Keskimääräinen päästö oli 197 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni lähes kuusi prosenttia.
Maakaasu edelleen tärkein polttoaine, puun käyttö kasvoi
Maakaasulla tuotettiin 34 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski runsaan yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 23 prosenttia. Sen käyttö laski seitsemän prosenttia, mutta osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus nousi 1,5 prosentilla 18 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 22 prosenttiin. Öljyllä tuotettiin runsaat kolme prosenttia kaukolämmöstä.
Kaukolämmön keskihinta nousi
Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 6,39 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi lähes 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Hintaa nostivat erityisesti polttoaineiden energiaverojen korotukset vuoden 2011 alussa. Myös polttoaineiden verottomat hinnat nousivat vuoden aikana.
Lähes 30 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset.
Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen
Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 1,7 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 22 000 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 18 100 MW.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1